Raimo Vahtera, aikoinaan Naantalin vaikutusvaltaisin henkilö; nykyisinkin hän vaikuttaa aikaisemmin johtamansa lehden kolumnistina.
Ajankohtaisessa puheenvuorossa TS 3.5.2025 otsikolla Aluevaalit suosivat suuria kuntia ja puolueita hän kirjoittaa aluksi:
Aluevaalien tuloksen jälkipuheissa suurimman huomion saivat hylätyt äänet. Niitä oli yli 120 000. Toiseksi eniten huomiota sai äänestysvilkkaus, tai paremminkin äänestäjien välinpitämättömyys. Nippa nappa yli puolet äänioikeutetuista käytti ääntään. Samanaikaisesti järjestetyissä kuntavaaleissa tulos oli hieman parempi: 54,3 prosenttia. Surkea sekin.
Vaaleja on tutkittu jo pitkään. Myös äänestäjiä on tutkittu. Tulosten mukaan koulutetut suomalaiset äänioikeutetut äänestävät aktiivisemmin kuin vähemmän koulutetut. Epäilemättä näin on, mutta sekään ei selitä kaikkea. Jos hylättyjen äänten takana ovat koulutetut äänestäjät, herää kysymys, oliko vikaa enemmän vaalissa kuin äänestäjissä?
Ihan aiheellinen huolen aihe, nimittäin vaalien aihe. Palataan siihen, se on suurempi juttu.
Mutta ihan aluksi sanoisin, että järjestelytkin voisivat olla paremmat. Valtakunnallinen ylivaalipäällikkö ei näytä ymmärtävän, että on erilaisia vaaleja ja on erilaisia olosuhteita. Nimittäin jo koronavaaleissa sekoiltiin ja taaskaan ei onnistuttu. Olisi varmaan aika etsiä henkilö joka osaa organisoida ja jolla on kykyä kehittää vaaleja. Kyllä ne paikalliset perässä tulevat, kun on selvät ohjeet.
Raimo Vahtera nostaa kissan pöydälle kolumninsa lopussa:
Hyvinvointialue on epämääräisempi käsite. Se voidaan ymmärtää väljemmin. Riittää, kun tiedossa on alueen rajat. Käydyn vaalin tulos kertoo kuitenkin, että petrattavaa on. Politiikassa pitkään vaikuttanut kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) totesi heti vaalien jälkeen, että hylättyjä ääniä suurempi ongelma on aluevaltuustojen asema ja päätösvallan puute. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden hallitukset voitaisiin nimetä kuntavaalien tulosten perusteella. Valtuustot voitaisiin lakkauttaa (HS 18.4.).
Olen ollut kuten paikallisosastomme NTY, joka tekin 2016 seuraavan aloitteen:
NTY ehdottaa, että sote-uudistus toteutetaan nykyisten organisaation puitteissa siten, että toimivat kunnalliset organisaatiot jatkavat ja että sairaanhoitopiirien vastuuta lisätään maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman laatimisessa, johtamisessa ja valvonnassa. Valtion mahdollisuutta ohjata kehitystä vahvistetaan ERVA alueiden hallinnon toimesta ja toisaalta siten, että nykyinen valtionosuusrahoitus kulkee tätä reittiä.
Väliportaan hallintoa yksinkertaistetaan siten, että maakunnassa on vain yksi kuntien edustajien nimeämä valtuusto, joka hoitaa nykyisiä tai tulevia maakunnallisia tehtäviä maakuntahallituksen ja viraston avulla.
Maakuntavaltuuston tehtäviin lisätään sairaanhoitopiirien hallituksen valinta siten, että maakunnallisten edustajien lisäksi hallituksessa ovat edustettuna myös ERVA alueen edustajat.
Emme saaneet tuolloin puoluettamme, joka oli oppositiossa, tälle kannalla. Sipilän hallitus ideoi suurempien kuntien mallilla ja kun Marinin hallitus tuli valtaan, oli taas maakuntamallit hallituksen lähtemisen ehtona.
Näin siis on käynyt, että välttämättömät uudistukset ovat poliittisessa myllyssä jauhautuneet epätarkoituksenmukaisiksi.
Hyvinvointialueet ilman varotusvelvollisuutta ovat vääränlainen itsehallintoyksikkö. Ja taas vain itsehallintoyksikkö voi perustua vaaleilla valittuun hallintoon. Tällaiset vaalit rapauttavat äänestyskiinnostusta ja arvelen, ettei luottamushenkilönkään asema ole kehuttava kasalaisista puhumattakaan.
Mutta Raimo ja minä ja kaltaisemme ikäihmiset olemme Varhan perustamisen jälkeen suosittuja naantalilaisia tarkoitan kaupungin kannalta katsottuna.
