Mikko Rönnholm

Naantalin Musiikkijuhlat 1980 – 2026 Hieno juttu!

Ralf Gothoni, Aulis Sallinen ja Arto Noras 2025
Opintomatka

Olen Markku Heikkilän kirjassa Aurinkokaupungin tannerilainen todennut, että Naantalin Musiikkijuhlat on ollut paras luottamustehtäväni. Olen tarkoittanut, että tässä paikassa  on tavanomaisten hallinnollisten tehtävien  lisäksi ollut erityinen mahdollisuus nähdä musiikin  maailmaa ja olen saanut kosketuksen musiikkitaiteeseen. Klassinen instrumenttimusiikki nousi elämysteni korkeimpaan kategoriaan – melkoinen muutos oli siirtyä kouluaikojen sietämättömistä musiikkikokemuksista niiden nauttimiseen.

Menneellä viikolla muistelimme  80 vuotiaan  Ralf Gothónin  ensiesitystä Naantalissa kesällä 1980. Naantalin Musiikkijuhlien sielu ja moottori  Arto Noras sai  maailman kuulun maestron  Martti Talvelan laulamaan  palkkiotta varmistaakseen Naantalin juhlien  käynnistymisen. Salin täysi yleisö ihaili komean bassoa ja kuunteli  Winterreisea.
Kohdallani tapahtui tuolloin  sellainen a’ha elämys; pianisti ei säestä vaan kyse on yhteisestä esityksestä, jossa piano näytteli tuossa esityksessä  ainakin yhtä merkittävää osaa. Siitä alkaen olen kokenut, että instrumenttimusiikki itsessään on das Ding an sich se varsinainen sisältö.

Mutta Musiikkijuhlat on paljon muutakin kuin konserttikokemuksia.

Musiikkijuhlat on organisaatio, joka tarvitsee tekijät ja muut resurssit, kuten rahoituksen.

Olen saanut olla 46 vuotta musiikkijuhlien valtuuskunnan nykynimeltä   hallintoneuvoston puheenjohtajana.
Valtuuskunnan perustamisella  säätiön toiveena oli  saada juhlille hyväksyttävyyttä ja arvostusta. Siksi se pidettiin tärkeänä, että toimeenpanevan hallituksen ylläpuolella on elin, jossa on kaupungin edustajien lisäksi ulkopuolisia vaikutusvaltaisia jäseniä. Sääntöjen mukaan kaupunki 70.000 markanperuspääoman sijoittajana  nimesi ensin kymmenen jäsentä poliittisin perustein valtuuskuntaan  ja nämä kymmenen sitten etsivät kymmenen muuta jäsentä.
Kun juhlien suojelijaksi onnistuttiin  saamaan Kultarannan isäntä  Urho Kekkonen, niin halusimme saada mukaan myös tuolloin kovin suositun  pääministeri Mauno Koiviston.  Hänen suostumisensa taas avasi muita mahdollisuuksia ja niinpä  valtuuskunnassa ovat  olleet  tulevista presidenteistä kolme; Mauno Koiviston lisäksi, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö.  Pääministerien Paavo Lipposen ja Petteri Orpon  lisäksi valtuuskunnassa on ollut musiikkitaiteen professoreja, kirkon piispoja, puolustusvoimien kenraaleja ja lukuisia pääjohtajia. Puheenjohtajana huomasin ilokseni, että  juhliemme maine kohosi nopeasti sellaiseksi, että valtuuskuntan tultiin mielellään. Eikä nimekkäästä valtuuskunnasta ollut haittaa yleisönkään silmissä.

Valtuuskunnasta on ollut myös apua musiikkijuhlien rahoituksessa.

Henkilökohtaisesti  valtuuskunnan puheenjohtajan koin tehtäväkseni myös vahtia, ettemme me poliittiset päättäjät sekaannu ohjelmistoon, vaan annoimme sen tehtävän taiteellisella johtajalla.   Arto Noras oli vastuuntuntoinen taitelilja, joka  koki ja piti säätiötä omanaan  edistäen kaikin keinoin myös  säätiön varain keruuta. Poikkeuksellinen sivulahjakkuus sellotaiteilijalle.

Mutta kaikki muuttuu. Korona ja demografia 

Helpointa on todeta, että korona sai aikaan niin Naantalin kuin  kaikkien tapahtumien kävijämäärien romahduksen. Siitä kuopasta noustaan vaivalloisesti. Muutakin on tapahtunut; ikärakenne tässä taiteen lajissa oli pitkään etu, mutta nyt se kääntyy haitaksi varsinkin kun  muu tarjonta niin verkoista ja pilvistä tuleva on kehittynyt.  Myös lisääntyvä tarjonta parantuneissa  olosuhteissa esimerkkinä Helsingin Musiikkitalo vetää huippuesiintyjiä ja yleisöä. Naantalin erikoisuudet eivät ole enää poikkeuksellista tarjontaa.

Juhlien talouden hallinta ei ole ollut helppoa.

Niinpä musiikkijuhlille on käynyt vähän kuten entiselle Naantalin hienolle keksinnölle  tarkoitan Naantalin 1863 perustetulle Kylpylälle, joka kaatui 1930 luvulla kaupungin omistukseen. Musiikkijuhlat on nyt täysin riippuvainen Naantalin kaupungista.
Koronan jälkeisinä vuosina ei ole saavutettu tavoitteita eikä ilman uusia kaupungin  avustuksia toimintaa olisi  voitu jatkaa. Musiikkijuhlat kuuluukin nykyisin  juridisesti ja todellisesti  Naantalin kaupungin konserniin.

Hallinnon kevennys:Niinpä tilannetta on päätetty korjata toiminnallisilla muutoksilla ja hallintoa keventämällä. Naantalin  konsernin ylin päätöksentekijä kaupunginvaltuusto päätti virtaviivaistaa hallintoa ja lakkauttaa hallintoneuvoston. Tosin siitä ei aiheudu taloudellista säästöä kun kerran vuodessa kokooontunut hallintoneuvosto ei hallituksen lailla  ole palkkioita nostanut.
Säätiön sääntömuutos ei ole vielä astunut voimaan viranomaisten vahvistammana, mutta toiminnallisesti muutos on toteutettu.

Viimeinen hallintoneuvosto kokoontui juhlien avajaispäivänä 4.6.2026.
Tunnelma oli haikea ja  ehkäpä pientä pettymystäkin esiintyi varsinkin siksi, ettei hallintoneuvosto päässyt ennen päätös ilmaisemaan omaa kantaansa.
Arvioisin vallinnutta tunnelmaa niin, että ennen muuta kaikki mukana olleet toivovat kaikkea hyvää tulevalle organisaatiolle.  Kaupungin päättäjältä toivotaan viisautta  jatkaa musiikkijuhlien riittävää tukemista toiminnan varmistamiskesi.

Musiikkijuhlien tukisumma on suuri verrattuna esimerkiksi muuhun kulttuurin samaan rahoitukseen eikä mihinkään suureen yleisöryntäykseen kannata toivoa panna.

Naantalin panos Turun seudun kulttuuritarjontaan

Sen sijaan on mielestäni oikein ja vähintään kohtuullista, että Naantalin kaupunki hyvin taloudellisesti pärjäävänä panostaa Turun seudun kulttuuripalveluihin tarjoamalla Musiikkijuhlien konsertteja turkulaisille ja muille varsinaissuomalisille.  Kesälläkin meidän naantalilaisten pitää muistaa, että me saamme nauttia  ympäri vuoden Turun filharmonikkojen ja muiden kunnallisten kulttuuripalvelujen subventoiduista eduista yhden vertaisina turkulaisten kanssa.

Musiikkijuhlien säätiömuotoista toimintaa on perusteltua jatkaa vihintäinkin historiallisista syistä. Säätiöstä voi olla hyötyä myös siksi, ulkopuoliset voivat mieluummin suunnata tuen säätöille kuin kaupungille.
Säätiön asianmukainen toiminta edellyttää nähdäkseni säätiön ja kaupungin välistä sopimusta toiminnan turvaamisesta vuotta pidemmälle ajanjaksolle.
Kaikki tämä olisi tehtävä viivytyksettä.

Tämän vuoden musiikkijuhlat taloudellisesta tuloksesta riippumatta konsertit  osoittavat Naantalin musiikkijuhlien tarpeellisuuden niin kulttuuritarjonnan kuin kaupungin maineen ja sen välillisten hyötyjenkin vuoksi.

Pieni Naantali voi näyttää suuruutensa selkeällä ja rohkealla päätöksenteolla.

Ps. Artikkelikuvassa on Naantalin Musiikkijuhlien arvostettu professorikolmikko  Suomen  musiikkitaiteen kansainväliset tekijät ja Naantalin ystävät.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa