Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Saksan kultaiset hetket

GoldenmomentofGermanybyRachman20140714

Saksan Kultainen hetki ei ehkä
kestä
(A golden moment for Germany that may not last.) kirjoittaa Gideon Rachman FT:ssä 14.7.2014

  • Saksan on tapana voittaa maailmanmestaruus
    symbolisina hetkinä.
    Voitto 1954 – joka on taltioitu filminä elokuva 
    The Miracle of Bern (Bernin  ihme) –
    soi saksalaisille hetken ylpeyden ja hyvityksen vuoden 1945 tappion ja nöyryytyksen jälkeen.
    Toinen voitto 1974 tuli Länsi-Saksan ”talousihmeen”
    kunniaksi; silloin Saksa sai takaisin asemansa yhtenä maailman kehittyneiden
    maiden joukossa.
    Vuonna 1990, vain kuukausi Berliinin muurin kaatumisen jälkeen saksalaiset
    saivat iloita pian tapahtuvaa Saksojen yhdistymistä.

Tämän Rachamanin taloustarkastelun innoittamana tein arvion poliiitsesta tilanteesta ja alla ovat MM-jalkopallin kultaiset hetket sijoitettu liittonslerin aikakausiin.

CDU on ollut vallassa myös jalkapallossa se on selvä voittaja. Mutta palataan Rachmanin talouspohdintoihin:

  • Nyt vuonna 2014, Saksan voitto tuli taas hyvin symbolisena
    hetkenä. Viimeisten viiden vuoden aikana on nähty Saksa nouseminen uudelleen johtavaksi poliittiseksi
    voimaksi 
    Euroopassa. Vaikka Britannialla ja Ranskalla on ydinaseita ja pysyvä jäsenyys YK: n
    turvallisuusneuvostossa,  mutta euron
    kriisin myötä on Saksasta on tullut EU: n kiistaton johtaja.
  • Vielä jokin aika sitten Saksan nimeäminen
    dominoivaksi voimaksi olisi hämmentänyt kuulijaa. Nyt Saksa on onnistunut
    olemaan sekä vaikutusvaltainen että suosittu. BBC:n teettämässä
    mielipidemittauksessa Saksa nousi 21 maan joukossa ihailluimmaksi maaksi.
  • Kun Pariisi on museo, Rooma rappeutuu ja Lontoo on
    ylikansoitettu, Berliini on noussut cooliksi kaupungiksi, missä on paljon
    gallerioita, jännittäviä klubeja ja modernia arkkitehtuuria. Siellä viihtyvät
    nuoretkin.
  • Nykyistä Saksan joukkuetta pidetään urheilullisena ja tyylikkäänä, Saksan
    joukkue on hyvin toimiva kone, jossa kaikki osat sopivat yhteen. Se on kansainvälisin
    joukkue, ulkomaalistaustaisiakin Joukkueen
    kaksi pelaajaa syntynyt Yhdistyneen Saksaan ja leimallista on, että
    voittomaalin Riossa tekijä Mario Götze
    on tekniikan professorin poika.

  • Mutta vallankäyttö aiheuttaa myös päinvastaista. Erityisesti Etelä
    Euroopassa kova linja aiheuttaa suututtumusta ja niinpä. Saksa oli toiseksi
    epätoivotuin joukkue loppuotteluun hollantilaisten, kreikkalaisten,
    espanjalaisten ja portugalilaisten mielestä.
  • Mielipidemittaukissa saksalaiset toivovat tasapainoa Saksan Venäjä ja
    länsisuhteiden välillä.
  • Ajatteleva havainnoitsija tietää, että Saksan tämänhetkisessä
    talousmenestykseen on paljon tekijöitä, jotka voivat rapautua.

  • Saksa on surkea väestötiedot. Sen
    runsaat 1,3 lasta per nainen tarkoittaa, että maan syntyvyys laskee.. Viime
    aikoina eläkeiän alennus tekevät ongelmasta pahemman.

  • Vuosien kotimainen palkkakehitykseen
    tiukka linjan seurauksena saksalaiset työntekijät vaativat ymmärrettävästi
    palkkojen korotuksia. Se voisi heikentää Saksan vaivalla hankittua
    kilpailukykyä.
    Samaan aikaan Saksan
    teollisuutta voi uhata tiukkuudesta kärsineiden naapurimaihin suuntautuneen viennin
    lasku. Kiinan teollisuusyritysten ovat
    siirtyneet kalliiden kulutustavaroiden tuotantoon sekä kohdistaneet omat
    ponnistuksensa Saksan hyvin kannattaviin markkinarakoihin
    .
  • Liittokansleri Angela Merkel, jonka vähäeleinen
    mutta vaikuttava johtamistyyli on vaikuttanut paljon myönteistä kuvaan modernista
    Saksasta, on hyvin tietoinen edessä oleviin haasteista. Mutta Saksan voitto Riossa
    suo hänelle hetken lepoon ja hän voi nauttia Saksan kultaisesta hetkestä.

Pelissä oli analogiohin liittyen mielenkiintoinen käänne

Jatkoaikamaali tehtiin päätaktiikasta poikkeavalla tavalla. Nopea avaus
vasempaan laitaan ja pitkä eteneminen ja sen päätteeksi melkein kulmasta syöttö.
Mario Göt­ze ot­ti Andre Schürrlen
kes­ki­tyk­sen rin­nal­laan alas ja lau­koi pal­lon vas­tus­ta­mat­to­mas­ti
maa­liin.

Oliskohan Saksankin taas uskallettava muuttaa taktiikka Euroalueen
säilyttämiseksi.

Saksalaistaustainen kirjoitus yllyttää muutoksen suuntaan.
FT:ssä on 28.7.2014 otsikko:
Kolme
nuolta saattaa euroalue oikealle suunnalle
(‘Three arrows’
to put eurozone back on target)Ingressi kertoo suunnasta: Politiikka aloitteiden pitää suuntautua
keskusalueisiin yhtä lailla kuin periferiaan
(Policy initiatives need to focus
on core as well as periphery ) Kirjoittaja on Andreas Utermann  (co-head and global chief
investment officer at Allianz Global Investors
)ja

Allianz AG on suuri saksalainen
rahoituspalveluiden tarjoaja, jonka pääkonttori sijaitsee Münchenissä. Liikevaihdoltaan se on maailman
suurin rahoituspalveluiden tarjoaja. Yli 100 miljardin euron liikevaihdollaan
(2007), se on Saksan toiseksi suurin yritys Volkswagenin jälkeen ja maan suurin vakuutusyhtiö. Yhtiö perustettiin 1890
Berliinissä ja sen pääkonttori muutti Müncheniin 1949.
Allianz AG on listattu Frankfurtin
arvopaperipörssin
DAX-indeksissä. Yritys työllistää noin 160 000 työntekijää. (Wikipedia)

Ensimmäinen nuoli kohdistuu inflaatiotavoitteeseen, jossa pitäisi olla
yhtä tarkkana alarajasta kuin ylärajastakin. Ja sitten toinen liittyy työvoima-
ja veropolitiikkaan, jossa ehdotetaan
eläke-, palkka- ja veroremontteja ja kolmas kohdistuu infrastruktuuri-investointien
lisäämistarpeeseen.

Tässä muutamia lainauksia Utermannin kolumnista:

  • Samaan aikaan Saksassa, jossa (old age
    dependency ratio) OAD (  ennustetaan lähes 60
    prosenttia vuoteen 2050 mennessä, lähettää väärän viestin alentamalla
    eläkkeelle siirtymisikää 65:sta 63
    vuoteen. Tosiasiallisen eläkeiän nostaminen on kriittinen poliittinen haaste.
  • Lisää työhön liittyviä uudistuksia
    tarvitaan surkeasti alhaisen kasvun ja sitkeästi korkealla pysyvän
    työttömyydeen, joka on yli 11
    prosenttia, vuoksi. Poliittisten
    päättäjien on arvioitava kohtuutonta suoja työntekijöille tarjoavien säädösten
    vaikutusta työttömyyteen. Vaikka suuret
    yritykset maissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa jatkossakin
    pärjäävät hyvin. Paikallisesta
    työvoimasta riippuvaisien aloittelevien ja pienempien yritykset ovat
    ymmärrettävästi varovaisesti uutta henkilöstöä palkatessaan.
  • Verotusta pitää vähentää eriarvoisuutta
    ja luoda suurempaa kysyntä. Suurin osa keskustelusta on keskittynyt korkeampien
    verojen säätämiseksi rikkaille, sen sijaan enemmän olisi voitu saavuttaa
    korostaen erityisesti maissa kuten Saksassa, joka on suurin julkisen talouden
    liikkumavaraa, verotuksen alentamista pienille ja keskisuurien tulonsaajille.
  • Ei ole ihme, että Saksan yksityisten
    kotitalouksien kulutuskysyntä on niin aneemista kun otetaan huomioon, että sen
    alhaisten keskituloisten työntekijöiden verot ovat korkeat. OECD: n mukaan
    saksalaiset työntekijän, joka ansaitsee kaksi kolmasosaa mediaani kansalaisen
    palkkatasosta, verokiila on 45 prosenttia, toiseksi korkein taso vain Belgiassa
    on korkeampi. Tämä on hämmästyttävää; Pieni- ja keskituloisten verojen keventäminen
    lisäisi kysyntää.
  • Euroalueen kolmas nuoli tulee kohdistaa yhteisön
    investointien lisäämiseen erityisesti infrastruktuuriin. Tästä puhutaan monissa
    maissa, viimeksi Ranskassa. Tällaisen investointien
    toteuttamien on jäänyt vähäiseksi. Kuten
    verotuksessakin, Saksan tilanne on tässäkin keskeinen.
  • Saksojen yhdistyminen johti massiivisiin
    investointeihin itään. Vuosittaiset hallituksen
    pääomasijoitukset Saksassa pienentyneet noin 1970-luvulla keskimääräisestä 4
    prosentista BKT: sta vain 1,6 prosenttiin vuoden 2000 jälkeen; määrä on jopa
    vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja Iso-Britannia. Itse asiassa Saksan Institute of
    Economic Research:in tutkimus osoitti, että Saksan krooninen investointivaje infrastruktuuriin,
    koulutukseen ja tehtaisiin on uhka maan pitkän aikavälin kilpailukyvylle ja
    kasvulle.
  • Joten vaikka akuutein kriisi on
    laantunut, on euroalueen tehtävä paljon siirtyäkseen pois lamakaudesta. Toisin
    kuin politiikan painopiste on ollut vaikeuksissa olevien reuna-alueiden maiden hoitamisessa,
    olisi nyt enemmän hyötyä, jos kolme nuolta kohdistuisivat myös ydinalueisiin.

Sosialidemokraattien tehtävänä on yrittää löytää ulospääsy eurooppalaisten,saksalaisten ja suomalaisten vuoksi. Tukea uudistamisella tulee jokapuolelta ja nyt on vain saatava EU:n nimitykset ja komission muodostus valmiiksi. Jalkapallo-analogia kannatta käyttä, koska silloin joku jopa voisi kuunnella.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi