Naantalin kaupunginvaltuusto kokoontuu valitsemaan valtuustolle uuden johdon siitä yksinkertaisesta syystä, että viime kaudella valtuustoa johtaneet Vilhelm Junnila joutui muuttamaan Turkuun puolueensa tilanteen pelastamiseksi jättäen puolueosasto hankalaan tilanteeseen, jonka seurauksena valtuustoon johtoon hänen jälkeensä valittu Juha Manner ei onnistunut uudelleen valinnassa puoleen heikon menestyksen ja vaaliliiton – hänet aikaan valtuustoon nostaneen kristillisten hyvän keksityksen ansioista.
Naantalin aktiivinen tiedotuspolitiikka kertoo valmistelusta olevista asioista sivuillaan https://www.naantali.fi/fi/uutiset/uusi-kaupunginvaltuusto-valitsee-jasenet-luottamustoimielimiin-166
Kokoomuksen sisäisen äänestyksen tuloksen Hanna Gustafsson, joka on kolmas Naantalin kolmas naispuolinen puheenjohtaja Liisa Maunun ja Aira Komosen jälkeen. Naantalissa on nyt vahva naisten edustus 18 naista 43 valtuutetusta ja Sd-ryhmässäkin seitsemän kymmenestä on naisia. Demareiden ääniharava Sirpa Hagsberg jatkaa kaupunginhallituksessa, mutta keskittyy Varhan ikäihmisten asioita hoitavan lautakunnan puheenjohtajan tehtäviin. Kolmas terveyden ammattilainen Keskustan Reetta Tanila-Järvinen valitaan Naantalin hallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Naisten asema onkin vahvistunut nii, että kiintiölaki on kääntymässä miesten turvaksi.
Sen sijaan vuonna 1970 Liisa Maunun valinta oli poikkeuksellisen merkittävä; Emäntäkoulun johtaja agronomi Liisa Maunu oli ensimmäinen Suomen kaupunkien naispuheenjohtaja.
Naantalin valtuustossakin oli vain kaksi naisvaltuutettua – molemmat Liisa Maunu ja Maija Suontila olivat Kokoomuksen ryhmässä. Leikkisästi silloin meitä valtuutettuja kutsuttiin Maunun pojiksi
Kun tämä – kuten olen voinut huomata – Naantalin kunniakas historia ei taida olla kaikkien tiedossa niin siksi alla olevasta linkistä voitte lukea blogikirjoituksen Im Memoriam Liisa Maunu vuodelta 2016. https://www.sdpnaantali.fi/blogi/im-memoriam-liisa-maunu/.
Muistokirjoituksen päätin:
Hänen elämän työnsä oli nuorten
naisten kouluttamisessa ja Naantalin Emäntäkoulu olikin hänen aikanaan
arvostettu opinahjo. Kohtalon ivaa on, että 70 vuotta jatkunut toisen asteen
koulutuksen lopettamisesta päätettiin Liisa Maunun kuolinpäivänä.Naantalin kaupungin pitäisi kirjata menneisyyttään nykyistä
paremmin. Historian kirjaan tulee jäämään merkittävä jälki Liisa Maunun työstä niin kasvattajana kuin yhteisten asioiden hoitajana.
Me Liisan kansaan työskennelleet tunnemme lämmintä
kunnioitusta muistaessamme häntä.
Kannattaa tosiaan klikata tekstissä oleva linkki. Hienot muistelut, ei vain henkilötasolla, vaan paikallishistoriallisesti merkittävästi monin tavoin.