Kulttuuritaloyhdistyksen puuhamies Nevarin Henkka juontaa vapunaaton lakkiseremoniaa.
Siihen kuulu lipunnosto – sehän on juhlallista, mutta vähän väkisin vapunaattoon yhdistetty. Onhan vappu liputuspäivä, muttei aatto.
Hienosti se meni, partiolaiset osasivat hommansa ja kirkon kellokin oli täsmällinen.
Puheen piti Leena Salo – työtä pelkäämätön kulttuuriuurastaja.
Puheessa kerrattiin vapun vieton aikaisia vaiheita ja sitten Leena siirtyi lähihistoriaan: Kulttuuritaloyhdistys perustettiin 20 vuotta sitten. Tavoitteena oli saada vanha Raatihuone kulttuuritilaksi. No aikansa se otti ja nyt näyttää vihdoin toteutuvan.
Ehkä kuitenkin hämmästyttävintä oli Kulttuuritaloyhdistyksen ympärivuoden järjestettyjen tilaisuuksiin 20.000 – 30.000 osallistujien valtava määrä.
Vapaaehtoisen työn arvo ei oikein taideta ymmärtää.
Joten hyvin tämän laatuisen työnkin korostaminen sopii vapun työ-teemaan.
Ja sitten Naantalin aurinko tanssahteli paikalle ja sai lakkinsa samalla kun oikea aurinko iski silmää räntääkin sataneiden pilvien hälvetessä.
Urhea yleisö sai osallistua vielä yhteislauluun.
Tilaisuus järjestettiin puistossa eikä rannassa, joka on remontin jatkumisen vuoksi suljettuna.
Hyvä näin, mutta pienellä suunnittelulla olisi voitu rantakäytävä voitu saada avatuksi. Se ei ole liikaa matkailukaupungilta pyydetty.
