Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Kohtuuden viisautta ja uuttä järjestystä

Viisaita Kantoloita riittää. Aloitetaan lainaamalla Ilkka Kantolan viikkoviestiä siksi,
että sekin aihe on ajankohtainen. Aihetta käsitellään Naantalissakin, ainakin
sivutaan juuri nyt varhaiskasvatuksen kustannuksia ihmeteltäessä.

 Ajattelen että suomalaisessa
mallissa neuvolatoimintaa tulisi edelleen kehittää. Neuvolassa kohdataan kaikki
vanhemmat, tai ainakin lasten äidit. Tulisi löytää aikaa ystävälliselle ja
ymmärrystä lisäävälle keskustelulle siitä, että elämässä saa epäonnistua. Ja
että silloin kun epäonnistuu, on lupa ja velvollisuus pyytää ajoissa apua.

Epäonnistumisen ymmärtämine voisi kehittyneessä muodossa
tarkoittaa myös jalostaa onnistuneita tajuamaan, että kaikki ei suinkaan ole pelkästään
omaa erinomaisuutta tai aikaansaannosta.

Tästä onkin sopivaa siirtyä tämän jutun suurempaan  ympyrään ja toisen viisaan eli
Anu Kantolan , viestinnän tutkijan
kirjoittamaan Suomen Kuvalehden kolumniin: Suuri
lama 2.0

Ø 
Kauppaketju
Wal-Martinin omistaja perheen omaisuudeksi arvioidaan 90 miljardia dollaria –
saman verrankuin 30 prosenttia köyhimmistä amerikkalaisista omistaa. Eroista
huolestunut suusijoittaja Warren Buffet
onkin lohkaissut, että ” Amerikassa on ollut luokkasota käynnissä 20 viime vuotta
ja minun luokkani on voittanut.”

Ø 
Maailman
pankin entinen johtaja ja taloustieteen nobelisti Joseph Stieglitz väittää tuoreessa kirjassaan, että tuloerot ja
varallisuuserot hidastavat talouskasvua. Keskipisteessä on finanssikapitalismi:
pankkiirit, analyytikot ja yritysjohtajat, jotka ovat kahmineet itselleen
kohtuuttoman suuren osuuden talouden tuloksesta.

Ø 
Työttömyys
aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä. Eriarvoisuus murtaa yhteiset arvot.

Ø 
Myös
Suomeen on ilmestynyt aggressiivisten yritysjohtajien joukko, joka näyttää
pitävän muuta yhteiskuntaa enemmän haittana kuin etuna. Elinkeinoelämän think
thankit argumentoivat yritysten verojen alentamista. Veroparatiisit ovat maan
tapa.

Ø 
Stiglittz
ehdottaa: Pääomat ja yritykset eivät voi erkaantua muusta yhteiskunnasta omaan
todellisuuteen, jossa verojenmaksaminen on jonkun muun harteilla. verotusta
pitää käyttää tasa-arvon lisäämiseen.

Samassa SK:ssa haastateltiin Tasavallan Presidentti Sauli Niinistöä. Hän fundeerasi ja
sondeerasi tapojensa mukaisesti
:

Ø 
Olen aika
sitkeä kannanotoissani ja näen tilanteen edelleen niin, että taustalla on hyvin
laaja länsimainen elämäntavan  ongelma.
On ollut lähtökohtaisesti ylivertaisuuden ja hegemonian tunnetta vähän liikaa.
ja se on estänyt näkemästä, ettei tässä automaattisesti ollakaan maailman
kuninkaita

Ø 
Ei ole
montaa vuotta, kun viimeksi tökittiin rintaan kansainvälisillä kentillä ja
kysyttiin, että miten te kuvittelette ylläpitävänne pohjoismaista
hyvinvointivaltiota, oka on ylikallis ja liian kovasti verotettu. Nyt rintaan
tökkijät ovat mahduttaneet oman taloutensa. sen sijaan tämä meidän mallimme on
myös taloudellisesti vakain.

Ø 
Tässä
asiassa on melkoinen paradoksi. Anglosaksisessa maailmassa erityisesti korkea
verotasomme on pidetty käsittämättömänä. Briteillä ja amerikkalaisilla on
selittämistä veloistaan. Ei pidä nähdä asioita ihan yksioikoisesti. Kuten
vaaleissa totesin, hyvinvoivan kannatta ajatella, että sitä varmemmin oma
hyvinvointi jatkuu, mitä vähemmän on pahoinvointia. Se tarkoitta
solidaarisuutta ja osallistumista siihen, että meidän rakenteet säilyvät.

Helsingin Sanomissa julkaistiin pieni, mutta merkittävä pikku-uutinen.

Ø 
Pankkialan maine kuluttajien keskuudessa on heikentynyt selvästi.
Uuden tutkimuksen mukaan imagon laskemisesta saadaan syyttää muun muassa Björn Wahlroosia.

Ø 
EPSI Rating -yhtiön mainetutkimuksen mukaan erityisesti Nordean
tulokset ovat heikentyneet kaikilla rintamilla. Ilmiötä selitetään Nordean
hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin esiintymisellä. Wahlroos järkytti
erityisesti ruotsalaisia pankkiasiakkaita puolustamalla pankin toimitusjohtajan
palkkaa ja etuuksia.

Menneen presidenttivaalin
kampanjan aikana kerrottiin, että Sauli Niinistö ei hyväksynyt näkyväksi tukijakseen
Björn Wahlroosia. Voi olla, että presidenttiehdokkaan tukena oli tutkittua
tietoa tai ja hänen poliittinen nenä on herkkä aistimaan ongelmia. Voi olla
niinkin, että entinen valtionvarainministeri tuntee Nallen niiltä ajoilta, kun
Mandatum puijasi valtiolta Postipankin myöhemmältä nimeltään Leonian ja
vakuutusyhtiö Sammon yhdistelmän ylihinnoittelemalla peliin panneensa oman Mandatum-luomuksensa
karkeasti. Sillä keikalla Wahlroosista tuli rikas mies. Temppu ei paljoakaan
eroa venäläisten upporikkaiden tarinoista.  

Presidentti Sauli
Niinistön kannanotot ovat olleet johdonmukaisia ja niissä on voinut päätellä
hänen pitävän arvossa vanhoja hyveitä säästäväisyydestä ja kohtuutta. Ja niillä
kyllä nyt on kysyntää. Arvojohtamista tarvitaan. Mutta luulen, että presidentin
puheet kaikuvat kuuroille korville, sillä ihan kaikkein rikkaimpien joukossa ei
tutkitusti ole hyväntekeväisyys muotia.

Yhteiskunnassa
tarvitaan myös kuria ja järjestystä. Anu Kantola artikkelissaan puhuu
lainaamansa Siglitsin ehdottavan sheriffin otteita, väärinpelurit linnaan.
Varmaan siitä kansa tykkää, kun kuritetaan, mutta kyllä sittenkin pitäisi
rakentaa rakenteita siihen suuntaan, että kohtuuttomuutta ei todellakaan
siedettäisi. Se taas on poliittinen linjavalinta ja keino on verotus.

Ja ainakin minua
henkilökohtaisesti eniten ärsyttää se, että ihmiset, joilla on yllin kyllin,
eivät pelkästään puolusta omaisuuttaan, vaan sen lisäksi uhkaavat yhteiskuntaa esimerkiksi
yritysten maasta muutolla ja muilla sellaisilla epäisänmaallisilla toimilla. 

mr. 

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi