Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Kerrosfobia ja hissittömyys

Naantalin kaupunkirakenteen keskustelun laineet käyvät korkeina.
Sain soiton arvostetuilta vanhan kaupungin asukkaalta, joka ei ole ollut
huolissaan niinkään talojen korkeudesta, kuin niiden hissittömyydestä. Hän on
kohdannut hissin   rakentamisen  vastustusta ja tietää, että asia on ollut vaikea  lähes joka
kohteessa.

  •  ”On sellaisia rikkaita
    saarelaisisäntiä ja heidän perillisiään (nimenkin hän mainitsi) vuokraisäntiä,
    jotka kokevat sen pelkäksi kustannukseksi, josta tuotot eivät lisäänny.  Ja sitten on vanhempia ihmisiä, jotka pelkäävät,
    etteivät rahat riitä ja perintö pienene. Sitten on se porukka, joka pelkää,
    että joku toinen hyötyy enemmän kuin minä ja sehän se vasta paha juttu on.”

Ohessa on kuva Kaivokatu 6. (Jottei väärä puuta haukuttaisi,
paljastan, ettei soittajan ole tästä talosta.

Mutta talo on merkittävä. Se on  Naantalin
kantakaupungin  siis joidenkin mielestä
vanhan kaupungin ensimmäinen kerrostalo. Sen rakensi Åbo Akademin säätiöltä
ostetulle tontille Armas Puolimatkan
yhtiö. Rakennus on niin monen ympäristöihmisen rakastama kolmikerroksinen
ympäristöön sopiva. Mutta kolmikerroksisuus ei ole ollut ihmisen mittakaavan,
vaan kovin raadollisen liiketaloudellisen harkinnan tulosta. Siis silloinen
vuosisadan vaihteen jälkeen laadittu asemakaava eikä rakennusjärjestys
ollutkaan ohjaavia , kylmät kalkyylit olivat ohjaamassa päätöksentekoa, jossa
kaupungilla ei ollut roolia. Pitkään oli myös niin, että nelikerroksinen talo
edellytti hissiä ja se olisi ollut kallis ja nostanut myyntihintaa tai pidentänyt
voittoa. Siksi Naantalin kantakaupungin talot ovat niin inhimillisiä
kolmikerroksisia tai jopa matalampia.

Paljon on keskusteltu asukkaiden
vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden puutteesta. Pikku Naantalin ja
suuremmankin alkuaikoina lähtökohta oli, että tontin omistajia kuullaan. Naantalin
kiinteistöyhdistys, joka elää edelleen, oli merkittävä edun valvoja. Sen keskeinen
vaatimus oli kaikille tonteille sama tehokkuus – muistaakseni se oli vähintään  0.7 eli kerrosalaa 0,7 kertaa tontin pinta-ala.
Se oli hankala asia vanhan kaupungin kaavoittamisessa. Vasta 1970-luvulla
yleisemmät ympäristönäkökohdat, jota myös sosialismiksi haukuttiin,  saivat sijaa ajattelussa. Käytännössä käänteentekevää
oli , että kaavaesitykset katuineen olivat niin hurjat muutamien tontinomistaja-aktiivien
kohdalla. Naantali sai sitten säilyttävän Vanhan kaupungin kaavan ja
liikennekin pikkuhiljaa poliisin vastustuksesta huolimatta rajoitettiin ensin
liikennemerkeillä, sitten kaavalla ja myöhemmin pihakatumerkinnöillä nykyiseen
ilmeisen hyväksyttävään muotoon.

Naantalin Tullin seutu ei ole ollut koskaan mikään
keskiaikainen
ei edes ennen sotia siellä ollut Jurikaan mitään rakennus- tai
ympäristönäkökulmista arvokasta. Niinpä aluetta on rakennettu lähinnä
kaupallisilla perusteilla ja suurin piirtein samoilla ideoilla kuin
Kaivokatu 6.
Presidentinkadun vuokra ja kunnalliset aravatalot, jotka rakennettiin
asuntopulan helpottamiseksi heti maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen 1960-luvun
puolessa välissä Siellä sama kolmen kerroksen  linja jatkui.

Tämä on lyhyt perustelu Naantalin  kolmikerroksisuuden kaupunkikuvalle. Naantalin
ensimmäinen aravatalo  Kreivinkatu 1 on
rakennettu 1950-luvun alussa jo ennen hiisisäännöksiä ja siksi on kerroksia yli kolmen. tarkoitan
täällä kertomuksella, että kolmikerroksisuus ja kerrokset ylipäätänsä ovat olleet
käytännön sanelemia ja useasti rakentajien intressin mukaan toteutettuja. Näin
kävi myös uusimpien  Rautatieaseman talojen kohdalle. Niistä tuli nelikerroksisia siksi,
että korkeammat talot olisivat vaatineen maanalaista kerrospysäköintiä, joka olisi
ollut liiketaloudellisesti kannattamattomampaa kuin neljä kerrosta ja
maanpäällinen pysäköinti.

Nyt Naantalissa on juututtu tähän kerroskysymykseen. Taustalla
voivat olla nykyiset  naapuritalojen asukkaat
näkymien menetyksen pelossa tai kateudesta. Tai sitten on sellaisia asukkaita,
jotka ovat saaneet herätyksen tai haluavat olla esillä. Vahinkoa on tehty ja
tehdään, jos jääräpäisesti pitäydytään todentamiskelvottomissa tai kaupungille huonosti
tuottavissa malleissa. Naantali tarvitsee asukkaita ja liittymis- ym. maksuja. Suunnittelemin
on hauskaa, mutta kallista leikkiä. Enkä tarkoita suunnittelukustannuksia pelkästään
vaan  niiden suunnitelmien seurausten
vuoksi. Ja lopuksi totean vielä, että mitään historiallisesti arvokasta ei
menetetä Tullin nurkilla eivätkä kerrokset tee taloista huonoja tai hyviä.
Kysymys on toteutuksesta kiinni. Pidetään mielessä reaalimaailma ja muistetaan,
että riittävän suuri rakennusoikeus voi viedä pysäköinnin kannattavasti maan
alle ja se jos mikä on ympäristön ja käyttäjien kannalta arvokas asia.

Palaan vielä soittajaan ideaan. Hän ehdotti, että nykyisille
kolmikerroksisille taloille olisi annettava mahdollisuus hissien rakentamisen
yhteydessä tehdä ainakin yksi kerros lisää. Näin voitaisiin hissien kustannukset
hoitaa ja päästäisiin vahvempien asukkaiden kotonaan asumisen suurimmasta
esteestä. Samoin saisimme lisäasukkaita ilman, että joutuisimme rakentamaan kallis
kunnallistekniikka. Tällaista harrastetaan monilla paikkakunnilla ja monet
ovat olleet tyyntyväisiä. Ei tyhmä ajatus.
mr

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi