Jukkaa Gustafsson ”Gustu” on nähnyt suuren vaivan ja muistelee uraansa ja avaa ajatteluaan kirjassaan ”Sivistyksen Asianajaja”
Hän lopettaa Voionmaata lainaten:
”Opin, valistuksen ja aatteiden maailmassa valitsee ikuinen nuoruus ja kevä”t
Näinä aikoina näitä uskossaan vahvoja tarvitaan Jukka Gustafsson ansaitsee sitkeyden kultamitalin. Ja vielä erityismaininnan näiden intohimoa herättävien aiheiden urheilun ja taiteen riitasoinnuttomasta yhteensovittamisesta.
Mutta lähdetään Pansioista.
Jukka kuvaa kivasti:
”Jalkapallosta kehittyi kuitenkin mielilajini. ”Pelaaminen ja leikkimineen pallon kanssa oli kesäisin päivittäistä. Vihervuoren Jussin kanssa pallo pysyi päällä ja jaloilla pomputellen minuuttitolkulla ilmassa.”
Otan lainauksen siksi, että tapaan Jussin usein torin tienoolla. Jussi on tunnettu palloilulahjakkuus. Kun kaikki pelit sujuvat häneltä kuin leikki, niin lajin valinta ja keskittyminen unohtuivat.
Kirjassa jalkapalloa käsitellään ilmiönä , omat saavutukset sivuseiukkoina.
Jalkapallo onkin Jukalle sopiva joukkuelaji, mutta myös siksi, että jalkapallo kansainvälinen työväestön suosima peli. Jalkapallo kulkee mukana kirjan alusta loppuun.
- Mutta monessa yhteydessä oopperaa ja tanssia muistetaan Jukkaa esiin eteenpäin vievänä voimana.
Mutta sitten politiikkaan:
Ennen kirjan avaamista sain varotuksen, että siinä Jukka liian perinpohjaisesti -uuvuttavasti – käsittelee lainsäädäntöhankkeita ja omaa osuuttaan niiden valmistelussa ja päätöksenteossa korostaen.
Pidin niitä selostuksia arvokkaana osana ja kirjan idean Sivistyksen asianajaja mukaisina. Ne kertoivat asian substanssista ja poliitikon käytännön uurastuksesta. Asiaa puolustetaan kaikin keinoin ja joka paikassa ja useimmiten siellä, mistä ei julkisuuteen kuulu mitään. Ahkeruudesta harvoin prenikoita jaetaan.
Voionmaa ja Oittinen / Lindroos / Tuomioja
Professori-kansanedustaja ja pääjohtaja-ministeri olivat ei asemansa vaan edustamiensa sivistyksellisten päämäärien mukaisia Jukan esikuvia.
Jukan oma polku kulki – kun koulu lukiopolku ei ollut hänen juttunsa, työväenliikkeen opistoputkea pitkin metallimiesten kouluttajaksi ja Murikan rehtoriksi.
Tämä liiti hänet ammattiyhdistysliikkeeseen, joka kotoakin oli tuttu.
Selostamatta tarkemmin perusteita arvioisin, että Jukassa vahva kansanedustaja kollegoista; hänessä on annos pääluottamusmies Reijo Lindroosia yhtäältä ja toisaalta dosentti Erkki Tuomiojaa.
Mutta tämä ei tarkoita, että Jukka olisi vain lainannut eri käyttöön mainituilta tovereilta hyödyllisiä oppeja. Kyllä hän on omintakeinen kokonaisuus, jossa yhdistyy opittu ja koettu vahvaksi uskoksi omaksi vakaumukseksi. Asian puolustaminen ei lähde tarkoituksenmukaisuusharkinnasta vaan vahvasta tunteesta. Ja tämä välittyy varmasti Jukan kanssa työskenteleville, mutta erityisen hyvin hänen uskollisille kannattajilleen. Se on pitkän arvostetun uran tunnettu salaisuus.
Tulevaisuus on liikkuva maali
Tämän otsikon alla Jukka hahmottaa meitä kaikkia askarruttavia kysymyksiä. Lähtöpiste ja päätepysäkki ja välissä monta pysäkkiä on mielenkiintoinen tapa eritellä ajatuksia ja tuoda abstraktiot kadulle.
Otan yhden kohdan: Kriittisen ajattelun taidot kohdassa Jukka toteaa:
”Populismi ui taitavasti iholle, vieläpä kovien väliin”. Ja viimeinen, muttei vähäisin kohta kuuluu:
”Melkein unohdin yhden tärkeimmistä, itsekritiikin, sitä ei pidä unohtaa.”
Ja tässä kohdassa kysyisinkin meiltä perinteisen työväenliikkeen edustajilta: Miksi populismi, jonka nykyidea on meidän vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden vastainen tavoittaa niin helposti yhteiskunnassamme perinteisen työväenluokan, joka näkyy konkreettisesti siinä, että ay-liikkeen jäsenyys ei kiinnosta ja perinteisillä duunarialoilla alle puolet järjestäytyy.
Tähän kysymykseen toivoisin Jukan vielä paneutuvan. Hänellä jos kellään on riittävää kokemusta ja uskon, että nykyasemassa myös rohkeutta avata tätä solmua.
Kirja on ilman muuta käsikirjastoon kuuluva ja uskon siitä olevan hyötyä hyvässä tieteellisessä työssä arvioitaessa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä viimeisen 50 vuoden ajalta.
Ja mikä parasta: Tässä yhdistyvät Suomen kärkikolmion kaksi kulmaa Tampaere ja Turku – Pirkanmaa ja Varsianis-Suomi.
