Sirpa Hagsberg: Lisämäärärahan myöntäminen oppivelvollisuuden laajenemisesta aiheutuviin kustannuksiin

Hagsberg Sirpa

Laki oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen vahvistettiin joulukuussa 2020. Oppivelvollisuuden tavoitteenahan on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen. Sen tavoite on turvata myös sivistys, sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on myös nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja, lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia.

Tätä lakimuutosta on myös sen valmisteluvaiheessa kritisoitu ”turhana”. Suurin osa nuorista hakeutuu peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin. Tilastokeskuksen joulukuussa 2020 antaman arvion mukaan kaikkiaan 1900 peruskoulun päättänyttä jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Heistä 1400 oli alle 18-vuotiaita. Näiden nuorten tavoittamiseksi on eri puolella maata toki tehty sadoittain projekteja: on työpajaa, Reipasta aamua ja sirkustemppuja, mutta onko niitä jo liikaa? Apu on hajallaan lukuisissa hyvää tarkoittavissa hankkeissa, mutta niiden määrästä tuntuvat olevan sekaisin kaikki: hanketoimijat, rahoittajat ja lopulta nuoret. Alueellisia eroja varmasti on.

Syrjäytymisen riski ilman opiskelupaikkaa jääneillä nuorilla on onneksi suurimmalla osalla ollut vain hetkellistä: opiskelupaikka löytyy seuraavana keväänä ja välivuoden voi käyttää vaikka työharjoittelussa, jos sellaisen sattuu saamaan. Kaikilla tilanne ei ratkea yhtä sujuvasti ja taustalla voi olla hyvinkin moninaisia ongelmia. Syrjäytyminen on riski sekä henkilölle itselle, että koko yhteiskunnalle. Talouselämä-lehden v. 2019 antaman arvion mukaan yhden nuoren syrjäytyminen maksaa Suomelle 230 000 – 680 000 euroa, tai enemmän – ja päälle tulee inhimillinen hinta.

Kun nuori sitten pääsee opiskelemaan lukioon, sen kalleus ainakin mielipidekirjoitusten perusteella syrjii pienituloisten lapsia. Eräs vanhempi luetteli kirjoituksessaan mm. seuraavaa: lukio-opiskeluun kuuluvat paitsi oppikirjat, laskimet, tietokoneet, myös vanhojentanssit, välipalat, abiristeilyt, koulukuvat, teatteri- ja konserttiliput, ylioppilastutkintomaksut, maksulliset kurssit, ulkomaanmatkat – lista on pitkä, eikä tässä vielä kaikki.

Valtuustoryhmämme on tyytyväinen oppivelvollisuuden laajentamiseen.   Maksuttomalla toisen asteen koulutuksella pidämme laajemmasta joukosta huolta ja pidämme ennen kaikkea kaikki mukana. Nuoret tulee nähdä yhteiskunnalle välttämättömänä voimavarana.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan puheenvuoro Naantalin valtuustossa 15.3.2021

16.3.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sisällysluettelo

 


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa