Arvoja ei pidä kaupallistaa – Ei saa unohtaa ihmistä

Taru Tujunen on yhteiskunnallinen ajattelija, kirjoittaja ja tekijä.
Monet muistavat hänet reipasotteisena Kokoomuksen puoluesihteerinä, joka jalosti puolueesta suuren ja vahvan piiskaten julkisuuteen sopivat puheenjohtajat vaalityöhön.  Tujunen rohkeasti kehitteli oksymoroneja – sellaisia  kuten Suomen suurin Työväenpuolue ja Vastakkainasettelun aika on ohi.

Nyt hän menestyvän viestintätoimiston veturin opettaa  HS:n kolumnissa yrityksiä ymmärtämään mitä  yhteiskunnan kehityksen kello ovat lyöneet.

LYÖN vetoa, että yksi lähi­tulevaisuuden suurimmista muutos­voimista on vastuullisuus. Yleinen tietoisuus ilmasto­kriisistä on jo lyönyt läpi kansan, ja keskustelu luonto­kadosta kiihtyy. Ei ole siis sattumaa, että näihin teemoihin tarttuvat kaikki – kuluttajat ja yritykset, poliitikoista puhumattakaan. Taru Tujunen HS 25.5.2021

Esimerkkinä Tesla ja UPM Tujunen osoittaa, että firmat osaavat lukea ajan merkit. Oivia esimerkkejä, joista UPM:n sisäinen tasa-arvo juttu haiskahtaa kuten Tujunenkin toteaa puhdasta pesemällä idealta.

Taru Tujunen lopettaa juttunsa innostavasti:

TARVITAAN siis politiikkaa. Demokratiassa lain­säädäntö­valta on annettu eduskunnalle, ja siksi meillä kansalaisilla on lupa odottaa puolueilta kokonais­valtaista näkemystä siitä tulevaisuudesta, johon olemme menossa.
Puolueiden kyky nostaa katseensa irti tästä hetkestä on ratkaisevaa kansakunnan tulevaisuuden näkökulmasta. Jos politiikan sisältö keskittyy asioiden muuttumisen tai menettämisen pelkoon, ei voi syntyä mitään uutta.
Yritysten ketteryys nimittäin syntyy siitä, kun ne menestyäkseen alati pohtivat, mihin ovat menossa ja mitä voivat saavuttaa. Tämä synnyttää edelläkävijyyttä.
Yksittäiset ihmiset ja yritykset ovat tässä voimansa näyttäneet. Politiikka hoitakoon oman osuutensa, sillä johtopäätös on itsestään selvä. Maailman pelastustalkoisiin tarvitaan kaikkia.

Näinhän sen soisi olevan, mutta

Se muutos, jota ihmiset tarvitsevat,  jää/jätetään   todennäköisesti toimitusjohtajan  ansaintalogiikan  vuoksi huomaamatta: Ihminen. Myö nekin, jotka UPM pistää kävelemään. Ja yhteiskunnallisesti upporikkaiden aikakudella  olisi oikein ja kohtuullista, että muutoksessa erityisesti muistettaisiin niitä, joila on vaikeuksia pysyä mukana ja joiden ongelmia  yritysten voiton tavoittelu entisestään syventää.

Unohtaa ei sovi ihmistä,   painotan   ihmistä yksilönä  suruineen, murheineen ja iloineen pitää saada keskiöön.
Ja se on politiikka, jossa arvoilla ei yritetä tehdä rahaan vaan joissa arvoilla on arvo.