- Naantalin kirjajuhlien vetonaulana oli tänä vuonna presidentti Sauli Niinistö. Häntä haastatteli Risto Uimonen – kokenut ja arvostettu toimittaja monista lehdistä jopa Turun Sanomista. Risto Uimonen on kirjoittanut kolme kirjaa Sauli Niinistöstä, viimeisin Sauli Niinistö: Tasavallan presidentti. WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43107-8.
- Sauli Niinistö on selkäpuheinen, vaikka väitetään, ettei aina heti kaikki hän kielikuvansa avaudu. Se on varmaan tarkoituskin ja siksi toiseksi antaa se myös kuulijoille mahdollisuuden omiin tulkintoihin.
Muutama pointti ja lopuksi suuri kysymys turvallisuudesta
-
- Uimosen haastattelussa lavalla oli toimittaja innokkaasti halusi löytää kirjaa selkeämpää Sanna Marin kritiikkiä. Skuuppi jäi saamatta.
- Presidentti jälkiviisasteli ja sanoi, ettei hänen olisi pitänyt olla niin velvollisuudentuntoinen ja ottaa kaikkia murheita kontolleen
- On valmistauduttava, että olemme yksin tarkoitti sitä, että Eurooppa on yksin ei Suomi.
- NATO ja USA on edelleen välttämätön yhdistelmä. Eurooppalainen Nato ei voi toimia ilman USA:n teknologista tiedustelu yms. apua.
- Vaarallisinta on kyper yms. uuden teknologian mahdollistamat keinot.
Ja tässä oli se kova pointti, jonka TS:n jutun tekijäkin osasi poimia. Ja tässä alla lainaus jutusta, josta myös artikkelikuva on kaapattu.
Niinistö toteaa Turun Sanomille Luna Lavonen keskustelun jälkeen https://www.ts.fi/a/7050272 , että hybridisodankäynnissä joudutaan jatkossa punnitsemaan kokonaisturvallisuuden suhdetta yksilönvapauksiin tai oikeuksiin.
– Meillähän on yksi esimerkki siitä, ei kovin kuvaava tulevaisuutta ajatellen, mutta kuitenkin tämä venäläisten rajanylitys Suomeen vuonna 2013. Tuolloin syntyi keskustelua siitä, voidaanko yleisen turvallisuuden nimissä sulkea rajaa. Kritiikki oli, että silloin loukataan yksilönvapauksia, Niinistö pohtii.
Presidentin mukaan samanlaisiin tilanteisiin saatetaan törmätä vastaisuudessa.
– Näissä tilanteissa joudutaan miettimään nimenomaan tekoäly- ja hybridiaikana, miten yhteiskunnan toiminnot ja turvallisuus taataan ja mitä se vaatii.
Niinistö korostaa, että yksilönvapaudet ja oikeudet ovat meillä Suomessa hyvin ja aiheellisesti suojattu. Hän sanoo, että toisaalta, jos pidämme yhteiskuntaa liian väljänä, siitä saattaa myös syntyä ongelmia.
– Entäpä jos joku käyttää sitä suurta vapautta ja tilaa väärin? Olemmeko me voimattomia silloin? presidentti kysyy.
Niinistö toteaa näiden olevan asioita, joista hän on yrittänyt haastaa keskustelua. Hän toteaa, ettei häneltä löydy suurta viisasten kiveä, jolla vastata näihin kysymyksiin.
– Minusta näitä asioita ei kuitenkaan edes tiedosteta riittävästi.
Harkintaa kannatta harjoittaa – vertaa sotasyyllisyys
Otan tästä vinkistä vaarin ja yritän seurata presidentin mietiskelyä kuulemani perusteella ja sitten yritän osallistua keskusteluun. Vapaasti muistettuna tähän aiheeseen liittyen presidentti pohdiskeli:
-
- Ydinasetalin suurempi uhka o teknologinen kyper yms. vaikuttaminen, jonka edessä olemme voimattomia, kun toimintatavat ovat sellaisia (esim. laitonta voiman käyttöä tms., jotka eivät sovi meidän oikeusajatteluumme. Siksi tarvitaan anglosaksisia (USA ja Britannia) voimia vielä pitkään turvaksemme.
- Turvallisuus on kaiken perusta; se menee kaiken muun edelle.
Olen lukenut Sauli Niinistön kirjan: Kaikki tiet turvaan jo viime vuonna. Kun hän siinnä hän avomielisesti muisteli, missä asioissa hän oli erehtynyt, totesin, että tuollaista anti-väyrysläisyyttä oli mukava lukea presidentin merkittävien onnistumisten vastapainoksi.
Joten nyt uskallan vähäisempänä tällaisena aikana sanoa aiheesta jotain minäkin.
Itse muistelen kuten paneelissakin, että nyt muodissa oleva eurooppalainen Nato oli Sauli Niinistön vuoden 2006 lanseeraama käsite. Paavo Lipponen sitä kritisoi ja väitti, ettei ole mitään eurooppalaista Natoa, vaan Nato on yhtä kuin USA.
No nyt tiedetään, kuten Niinistökin todistaa , ettei olekaan eurooppalaista Natoa, mutta voidaanko sellainen kehittää, on kaiketi se oikea kysymys siksi, että sitä joudumme yrittämään.
Turvallisuus kaiken edellä voi tarkoittaa tuota anglosaksista- venäläistä mallia.
Se ei ole olleenkaan ongelmaton suuntaus.
James Bond kielellä sanottuna se voi tarkoittaa esimerkiksi oikeutta tappaa äärimmäisenä mutta lievempänä esimerkiksi vapauden riistoa ja yksityisen suojan unohtamista. Se, että toiset – tarkoitamme käytännössä, että Venäjä näin toimii, on ymmärrettävä, mutta kaikesta huolimatta pelottava perustelu. Siksi en edes Sauli Niinistön viisautta arvostavana, olisi tähän valmis.
Mutta sanottakoon, että hyvä, että kissa on pöydällä.
Ja tässä yhteydessä voi viitata kirjajuhlien toiseen historiallis-poliittisen tapauksen eli sotasyyllisyyskysymykseen ja sen oikeudellisiin perusteisiin. Silloin päädyttiin, että Suomen turvallisuus vaatii takautuvaa lainsäädäntöä ja poliittisia tuomioita, silloin poikettiin perinteisestä pohjoismaisesta oikeuspohjasta ja se tehtiin venäläis- anglosaksiseen paineeseen vedoten yksilön oikeusturvasta luopumalla.
Ei se hyvää tehnyt kansakunnan moraalille. Ja oliko se lopultakaan välttämätöntä Suomen turvallisuuden kannalta?
