Gideon Rachman kirjoittaa FT:ssä ja muistuttaa, että USA
tulee jälkijunassa:
Historioitsijat voisivat jonain päivänä korostaa vuoden 2012
käännekohta. Tuon vuoden toukokuussa Vladimir Putin palasi Kremlin Venäjän
presidentiksi. Muutama kuukausi myöhemmin Xi Jinping asetettiin Kiinan
kommunistisen puolueen pääsihteeriksi.Sekä Putin että Xi
korvasivat epäkarismaattiset (uncharismatic)
johtajat – Dmitri Medvedev ja Hu Jintao — ja alkoivat nopeasti luoda
uudenlaista johtajuutta. Median kannustamana
rakennettiin voimaa ja isänmaallisuutta korostava uusi mies huipulla ja henkilöpalvonta alkoi.Egyptin Abdel fattah al-Sisi, Turkin Recep Tayyip Erdoğan, Intian Narendra Modi, Unkarin
Viktor Orban ja Filippiinien Rodrigo
Duterte kuuluvat voimamies sarjaan. Tämän porukan jatkeksi on nyt nousemassa Mr.
Trump — jonka republikaanien presidenttiehdokkuus näyttää varmalta..Pääministeri Erdogan on ollut läheiset suhteet presidentti
Putinin ja presidentti Syyrian Bashar al-Assadin mutta nämä suhteet ovat
muuttuneet katkera vihamielisyydeksi. Historiasta
muistamme, että Hitlerin ja Stalin 1939
sopimus päättyi sotaan Saksan ja
Neuvostoliiton välillä kahden vuoden päästä.Hälyttävä todellisuudessa on, että voimamiesjohtajien vaikutus
harvoin rajoittuu vain kansallisen rajojen sisälle. Aivan liian usein
kotimaan politiikkaan väkivaltainen pohjavire leviää kansainvälisesti.
Johtajilla on väliä. Tällainen aika helposti synnyttää joka
puolella kaipuuta vahvan johtajan ”turvaan”. Emme välitä siitä, että niin kutsutut vahvat johtajat ovat melkein poikkeuksetta käyttäneet valtaansa väärin niin omia kuin muitakin kansoja kohtaan.
Orponkin pitää näyttää vahvalta
Lainaan tähän, vaikka kyse on ihan eri
luokasta ja tasosta Petteri Orpon kampanja-avauksessa lasuttua.
Orpo kertoi ihailevansa muun muassa 1970-luvun kokoomusvaikuttajaa, Juha Vikatmaata ja niin sanottuja 1970-luvun
puolueen ”remonttimiehiä”. Hän myös sanoo suuresti ihailevansa tasavallan
presidenttiä Sauli Niinistöä.
Sauli Niinistö on vahva ja kova. Orpo lausumallaan halunnee saada osakseen
jotain tuosta säteilystä. Petterihän on itse on taas joustava yhteistyömies.
Petterin arvostettujen konkariedustajien . ” Kääriäinen
(kesk), Pekkarinen (kesk), Zyskowicz (kok), Kanerva (kok) ja Risikko” ei ollut yhtään vasemmistolaista.
Sekin
taitaa olla Kokoomuksen johtoon pyrkivälle sopiva ajankuva, vaikka se ei sovikaan yhteen Turussa toimineen Orpon mallin
kanssa.
