Veteraanipäivä 27.4.2018 ilman Paavoa

PaavoPensamo20151206

Ensimmäinen kerta, kun Naantalin veteraanipäivää vietetään
ilman Paavo Pensamoa.

Tilaisuuteen liittyy lounas, jonka idean taustalla olimme
Paavon kanssa. Niinpä teimme Naantalin Työväenyhdistyksen nimissä aloitteen
traditiosta, johon liittyi aluksi ulkopuolinen lounaan rahoitusapu, jonka
puolestaan hoiti silloinen kirkkoherra Rauno Heikola, joka arvosti aloitetteen ideaa.

Viime vuoden juhlasta kirjoitin tällä palstalla.

Veteraanien vastuunkantaja Paavo Pensamo oli tälläkin
kerralla hienolla asialla toivoessaan nuorten esityksiä. Niinpä hän kokemukseen
perustuva arvionsa oli ”että kehitystä on tapahtunut – ja paljon” Tämän hän
sanoi Maikkiaan muistellen.

Paavo tuli mileen myös siksi, että niin monia muita
tielle uupuneita ei paikalla ollut. Sali oli tällä kerralla entistä tyhjempi -luonnollisesti.
Juhlan pitämistä ei pidä lopettaa, sillä asia – itsenäinen Suomi  ja ajankohta – rauhan alkaminen ovat tärkeitä.

Ohjelmaa on syytä kehittää  huomioon ottaen  kunniavieraiden ikä ja
luulen, että Pensamon Paavon linjalla kannattaa jatkaa:Nuoret esiin
Tälläkin kerralla nuorten esitykset onnistuivat. Velkuan koulun tanssiryhmä oli uusi pirteä yllätys ja muu ohjelma tiesi paikkansa.

Heikki Niemisen
perinnehuoneen esittelyvideo kertoo monipuolisesta veteraaniasain muistamisesta.

Lukiolaisten puheet ovat harkittuja ja hyvin esitettyjä.
Eveliina Lehtosen isosisän tarina oli arvostavan nostalginen. Hieno sukupolvien välinen  silta. 
Jussi Routilan johdatus aiheeseen alkoi Helsingin Narikkatorin kurdien mielenosoituksen
tunnelmista. Kurdit ovat tukalassa
tilassa hankalien isäntämaiden ikeen alla. Vallitsevan vapauden merkityksen
ymmärtää vertailtaessa muuta maailmaa. Mutta se
edellyttää asioiden ja olosuhteiden tuntemista ja toisten asemaan eläytymistä.
Jussi Routila osasi asiansa.

Ps.
Lukiolaisten puheet johdattivat ajattelemaan Suomen kaarta. Ikeiden alla olemme mekin
olleet eikä tullut vaivatta Suomenkaan vapaus. Suurvaltojen pelilaudan siirroilla on ollut
suuri merkitys kohtaloihimme. Sattumallakin on osuutensa, mutta vapauden
säilyttäminen on vaatinut yhtenäistyneen kansakunnan voiman ponnistuksia ja tuloksena 73 rauhan ja kehityksen vuotta.
Viime vuotisen juhla aikoihin oli Euroopan kohtalon hetket käsillä ja niinpä
jälkikirjoitus kuului

Ps. Tämän päivän Ranskassa pohditaan nationalismin ja patriotismin
eroja jopa vertaillen aikaamme 1930-lukuun: George Orwell vertaili näitä
ilmiöitä seuraavasti:

Isänmaallisuus on positiivisia tunteita, kun juhlitaan
kansallisia instituutioita, perinteitä ja arvoja.

Kansallisuuskiihko on synkempää voiman ja paremmuuden
ylistystä ja vainoharhaisuutta.

Ranska selvisi eikä Saksakaan  ajautunut tummille vesille. Nyt
on voimat kohdistettava oikean yhteishengen ja solidaarisuuden löytämiseksi.
Viisaan
yhteistyön linjan puolustaminen Euroopassa ja maailmassa on vapaan Suomen kansallinen etu siis se on tämän päivän itsenäisyyden puolustustamista.

28.4.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa