Naantalin mannerpuolen yleiskaavan esittely ja keskustelutilaisuus
kulki totuttuja polkuja. Runsaan 50 osallistujan joukko sai kuulla aluksi
yleisperustelut. Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen kertoi kaavan suuresta merkityksestä ja kehui luottamushenkilöiden poikkeuksellista panosta.
Yhdessä
kohdassa tuli mieleen legendaarisen maakuntainsinöörin kysymys
jenkki-isännille: Mitä tiedostamattomia ongelmia teillä on ?
Monotooninen kaavan esittely eli kertomus siitä, mitä on
viime kerran jälkeen tehty; se antoi suhteellisen oikean käsityksen tehdyistä
muutoksista.
Aluksi lopuksi tullut ehdotus: Muistutusaikaa pitäisi myöhentää 22.6.2016 myöhemmäksi kesälomien vuoksi. Ihan asiallinen toive.
Keskustelussa haluttiin säilyttää oman alueen olosuhteet hyvinä. Pidettiin tärkeän,
ettei sallita läpiajoa päättyvien katujen alueella, säilytetään lähivirkistysalueita
ja kunnioitetaan luonnon arvoja. Kaikki hyvin ymmärrettäviä näkökulmia ja ehkäpä
vielä viilauksella monesta murheesta päästään.
Ilmoilla oli epäilyksiä mitoitusten niin asukasluvun kuin kauppapaikkojen osalta.
Olipa paikalla perustelu näkemys kaupungistumistrendien nykyvaiheesta eli siitä
ettei suuri omakotitalo olekaan nuorten unelma; se ei ole taloudellisesti
mahdollista ja toisaalta halu asua keskellä ja lähekkäin on vetovoimaisempi.
Paikalla ollut kokemuksen äänellä puhunut asukas sanoi, että on hyvä, jos asukas voi
pikku hiljaa parantaa asumisolojaan, kuten hän on voinut tehdä ja että hän
ymmärtää kehitystä, mutta on valmis taistelmaan tärkeiden puistojen paikkojen
puolesta suoran toiminnan keinoin.
Das Ding an sich : Lammasluoto
Sehän siellä oli torahampaana, jota kohtaan ei lausuttu
ymmärtäviä sanoja, vaikka rakennettavaa aluetta olikin supistettu. Asetelman
ovat tutut, eikä niitä tarvitse kerrata.
Olin päättänyt mennä paikalla kuulemaan asukkaiden mielipiteitä. Mutta
taas kerran tulin provosoiduksi: Se johtui tilaisuuden vetäjän maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoisen
argumentoinnista, että täytyy ajatella kaupungin taloutta eli että seurakunnalta
ostettu maa alue 450.000 euron hinnalla pitää saada taloudellisesti
hyödynnetyksi.
Jouduin muistuttamaan,
että en ainakaan itse ole ollut aluetta ostamassa
kaupungille seurakunnalta siinä tarkoituksessa, että sille rakennettaisiin
asuntokortteleita. Muistelin menneitä ja kerroin, että Meri Naantalin
kaavoituksen yhteydessä oli hiljainen sopimus, että seurakunnan omistukseen
jääneet alueet säilyvät virkistys ja vapaa-ajan käyttötarkoituksissa.
Ja sen
lisäksi en voinut olla huomauttamatta siitä, että merkittävä vähemmistö on
vastustanut rantojen rakentamista ja että olisi ollut korrektia kertoa
kuulijoille myös tästä näkemyksestä.
Taustoista:
Seurakunnan käsitys myydyn maan
arvosta oli alkuaan 1,5 miljoonaa euroa, mutta seurakunta suostui myymään, kun
arvioi kaavoituksen olevan epävarman noin kolmanneksen hinnalla alueen.
Jos
sitten ajatellaan, että alueelle rakennettaisiin esimerkiksi 10.000 kerroneliötä siitä pitäisi paikan
arvo huomioon ottaen 500 €/km2 eli 5 miljoona euroa, siis kymmenkertainen hinta maksettuun verrattuna.
Seurakuntaa tuli moitittua ahneudesta silloin, kun se alueen kaavoitusta alkoi ajaa. Kaupunki on
nyt osoittautumassa tässä jutussa seurakuntaa ahneemmaksi pahikseksi. Häpeällistä ja tyhmää.
Ympäristön
ja Naantalin kannalta vahingollisen hankeen läpirunnaamisen yhteydessä kaupunki
haluaa pilata vielä maineensakin. Sosialidemokraatit eivät tätä tule hyväksymään.
mr