Hallituksen usko maakuntatason näyttää vahvalta. Monien asiantuntijoiden
ehdottama kokeilumallista ei ole lämmetty. Ehdotus oli, että olis toimittu kuten aikoinaan peruskoulua ja terveyskeskuksia
toteutettaessa, eli aloitettaisiin yhdestä maakunnasta ja kokemuksien karttuessa
järjestelmää korjattaisiin ja laajennettaisiin.
Nyt haukataan niin suurta kakkua, että siinä murut menee
moneen kertaan väärään kurkkuun. Ikävä, ettei maltillisuus ole saanut
jääräpäistä hallitusta kallistamaan korvaansa.
Kilpailu ja markkinat tulevat vahvasti kuvaan.
Kaikki palvelut tulee yhtiöittää. Valinnanvapauden
tarkkaa piiriä ei ole päätetty. Perustasolla
tulee olemaan pääsääntö esim. vanhustenhuollossa ja terveyskeskustasolla.
Erikoistasolla valinvapautta sovelletaan sopivissa kohdissa. Sijoittajat voittavat ja kansa maksaa, jos pystyy.
Alueiden määrä muuttui eli niitä tulee 18 maakuntaa eikä 15
kuten marraskuussa päätettiin.
Rahoitus hoidetaan valtionverotusta ansiotuloveroasteikkoa
muuttamalla.
Maakunnat saavat valtionosuudet yleiskatteisena, joka mielestäni tarkoittaa,
että maakunnat päättävät mihin rahat pannaan ja se on sitten sattuman kauppaa.
Vaalit järjestetään eikä aloiteta kuntien valitsemilla
valtuustoilla. Tällä aivan ilmeisesti pyritään siihen, että halutaan varmistaa,
että paluuta ei ole.
Päättäväisyys ja jääräpäisyys ovat menneet sekaisin. Ja se
mistä ei tullut pienintäkään vihjettä oli se säästöjen aikaansaaminen. Ihan
varmaa on, että murrosvaiheesta tulee kallis ja monille palveluja tarvitsevalla
hankala.
Oheisen kuvan radiotoimittaja puhui jos sanaa käyttäen tulevaisuudesta ja perusteli sen
käyttöä kokemukselle sote-asioissa. Eli odotus jatkuu epävarmuuden vallitessa.Ja onko pilvi edes ohut?
