Tuleeko Naantalin pelastus rakennusliikkeiden suunnasta. Se olisi harvinaista, mutta ei ainutlaatuista.
Tämän takaportin tuo esille Joni Koski Rannikkoseudussa.
Kysymys kuuluu: Onko hän paremmin informoitu vai muutoin vain fiksu.
Yleisesti on niin, että talouden alusrakenne vaikuttaa poliittiseen
ylärakenteeseen. Esimerkkinä Naantalin menneestä voisi mainita, että Naantaliin oli
vaikea saada vuokrataloja, kun se ideologisesti ei Kokoomukselle sopinut.
Mutta kun kovanrahan asunnot eivät 1990-laman kourissa käynyt kaupaksi, niin vuokrataloja nousi rakentajien tonteilla
ihan keskustan parahaille paikoille.
Huomattakoon, että Lammasluodossa on Kokoomuksen poliittisen ylärakenteen yksioikoinen perustelu: Saadan Naantaliin niin kutsuttuja hyviä veronmaksajia, vaikka tuo ominaisuus ei aina kalliiden asuntojen ostajien kanssa korreloikaan. Nimittäin monet rikkaat maksavat huonosti kuntaveroa, kun taas ahkera ansiotyöntekijä, vaikei rikas olisikaan, on hyvä kuntaveron kerryttäjä. Se, että kaupunki tekisi tässä yhteydessä kiinteistökaupoilla voittoja, on kyseenalaista maapolitiikkaa ottaen huomioon alueen omistuksen lähihistoria.
Kokoomus yhdessä
virkamiesjohdon kanssa on ajanut Lammasluodon kaavoitusta varmaan osittain siksi, että SDP
on sitä alausta alkaen vastustanut.
Harkitsevaisempi Keskusta voi hyvinkin mietiskellä, että
kannattaako tässä olla mahtipuolueen aisankannattajana. Mutta kasvoja ei voi
menettää ja siksipä tuo toteuttamisen arviointi, joka sinänsä on viisasta, voi
myös suoda mahdollisuuden kunnialliseen uudelleen arviointiin.