Olen kuullut väitettävän, että äitienpäivässä näkyy miesnäkökulma;
Yhdysvalloissa presidentti Thomas
Woodrow Wilson laillisti päivän sieton vuonna 1914 ja Suomessa esityksen äitienpäivän
vietosta teki kansanedustaja Vilho Reima vuonna 1918.
Äitienpäivä ei ole naistenpäivä siksi, etteivät kaikki naiset
ole äitejä ja varmaan myös siksi, että äitienpäivänä helposti korostuvat
sukupuoliroolit.
Tasavallan entinen tahtonainen Pirkko Työläjärvi telkkarihaastattelussa ilmoitti, ettei
ole feministi. Kun sitten niin monet
miespuoliset puoluejohtajat puolestaan ilmoittavat olevansa feministejä. Timo
Soini taas pitää feminismiä naissovinismina. Kaikki kuitenkin puhuvat
sukupuolten tasa-arvon puolesta. Onko tämä viisastellu , terminologia temppuilua?
Hesarin Annamari Sipilä , joka tietää ja tietää tietävänsä kirjoittaa tänään:
Nykyään moni vakuuttaa, että feminismi ajaa naisten ja
miesten tasa-arvoa. Olen tainnut itsekin toistella samaa fraasia. Tarkkaan
ottaen hokema ei pidä kuitenkaan paikkansa.
Feminismin kova ydin on juuri naisten aseman parantamisessa. Sivutuotteena
syntyy lisää tasa-arvoa ja vapautta myös miehille. Koko yhteiskunta voi entistä
paremmin, ja kaikilla on kivempaa, kun ihmisillä on oikeus elää ja toteuttaa
itseään henkilökohtaisten kykyjen pohjalta sukupuoleen katsomatta.
Tätä feminismin määritelmää kannattaa makustella ja antaa
äitienpäivänä äideille kiitosta ja arvostusta monesta syystä ja useasta
aiheesta.
