´Hyvä ihmiset kauhistelevat ja puhuvat arvoista, joita perussuomalaisten törkypuheet loukkaavat. Tietenkin on oikein tuomita vääryys. Mutta samalla olemme tyhmiä, koska se on persujen toive, että keskitymme kalvamaan heidän heittämiä luita.
Hyvä, että Demokraatissa sentään huomataan.
Yle ja laatulehdistö sen sijaan jatkaa tämän vanhan levyn pyöritystä vielä todistamalla, että kyllä ei kansa kehitysavusta tykkää Evankin tutkimus sen kertoo. Mutta ei kehitysavun lopettamisellakaan saada Suomen talouden käännettä aikaan, mutta siitä puhumalla voidaan unohtaa epäoikeudenmukaiset leikkaukset ja suurtuloisten veronalennukset.
Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2024 kokonaisuudessaan 1302 miljoonaa euroa. Alustavien tietojen mukaan summa vastasi 0,47 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Määrä on 165 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Prosentuaalisesti kehitysyhteistyömenot laskivat 12,9 prosenttia vuodesta 2023.
Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön ja Tuki Ukrainalle -momentin osuus oli 647 miljoonaa euroa ja muun kehitysyhteistyön osuus 654 miljoonaa euroa. Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä osuus pakolaisten vastaanottokuluista.
Suomen kokonaisvelka on 179,08 miljardia euroa ja julkinen velka vielä suurempi kuten kuvasta näkyy.
Grafiikkaa kertoo myös, että kulmakäyrä pienen tasaantumisen jälkeen alkoi nykyisen Orpo-Purran hallituksen aikana nousta jyrkästi. Tänä vuonna valtio ottaa uutta nettovelkaa 14,4 miljoona Euroa, ensi vuoden ennakkoluku on miljardin vähemmän.
Totuuden jälkeinen aika on tällaista. Ei mitään suhteellisuutta, faktat kelpaavat valikoiden. ”Mielikuvilla mällätään. Kaikki johtuu kehitysavusta ja kotouttamisesta. Maahanmuutto hävittää suomalisuuden jne.” Se on vastaus kaikkiin ongelmiin.
Ja sitten tietenkin on toinen puoli, joka haluaa hyötyä vastakkainasettelusta ja tuoda esiin oman hyvyyden, ihmisyyden arvot, joista ei kiistaa suuren enemmistön keskuudessa ole yleisellä tasolla, mutta joihin ei kuitenkaan haluta yhteisiä varojamme käytettävän.
Nyt vaaditaan viisautta.
Sen pitää olla tulevaisuuden toimien lähtökohta. Nyt tiedetään, että tämän hallituksen sopeuttamien vei ojasta allikkoon. Eli suuntaa pitää muuttaa ja siihen pitää löytää selliset tekijät, jotka vakavassa mielessä ovat isänmaan ja suomalisten syntyneitten ja tänne tulleiden asialla.
Kokoomuksella on nyt kohtalon hetken esillä. Sen on uskallettava tehdä valinta. Se ei tarkoita julkistuksia vaan tekoja. Kypärä on tarpeeksi syvällä, nyt olisi otettava myös liperien aatteesta eli todellisesta kristillisyydestä oppia.
Aku Aittokallio ei saanut oheista löytämäänsä ansiokasta faktatietoa tälle sivulle. Tässä se tulee:
Vieraskynä-juttuun Pekka Myrskylän kirjoitus
Maahanmuuton kaikki kustannukset ovat rekistereissä – miksi niitä ei käytetä?
Nyt lasketaan kiivaasti maahanmuuton kustannuksia ja puhutaan miljardeista vuositasolla ja miljoonista jopa elinkaaritasolla.
Suomessa on käytettävissä maailman parhaat tietorekisterit – verotus-, väestö-, työsuhde-, työttömyys- ja sosiaaliturvarekisterit, joihin viranomaiset säntillisesti tallentavat joka vuosi, joka ainoa euron, jonka sinä tai minä tai maahanmuuttaja saa. Siellä ovat veronalaiset tulot, maksetut verot ja saadut tulonsiirrot, lapsilisät, toimeentulotuet ja kotoutumistuet jne. Harmaata taloutta ei rekistereissä ole eikä kotitaloustyötä. Väestötietojen perustella voidaan eritellä muuttanut väestö ja työssäkäyntitilaston avulla jakaa se toimintaluokkiin: työlliset, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muut. Työlliset voidaan edelleen jakaa ammattiluokkiin.
Tein nämä laskelmat pari vuotta sitten vuoden 2021 aineistoilla, jolloin maahanmuuttajataustaisia oli Suomessa 357 000 (äidinkielen mukaan määriteltynä). Vuonna 2024 heitä on 610 000 eli 70 prosenttia enemmän. Muuttajaväestön kasvua on kolmessa vuodessa ollut 71 prosenttia.
Vuonna 2021 kotimaisen väestön veronalaiset tulot olivat 148 mrd. ja muuttajaväestön 8,6 mrd. Muuttaneiden verosumma oli 2,1 mrd. ja saatujen tulonsiirtojen ja tukien summa 2,2 mrd. eli tilinpäätös oli 171 milj. tappiolla. Kotimaisia kieliä puhuvien vastaava tilinpäätös oli 4,5 mrd. tappiolla. henkeä kohden vieraskielisten tappio oli 479 euroa ja kotimaisia kieliä puhuvien tappio 1 074 euroa. Kotimaisissa oli 1,42 milj. eläkeläistä, joka osaksi selittää suurta menoa. Maahan muuttaneissa eläkeläisiä on hyvin vähän. Työttömien, opiskelijoiden ja olevien kustannuserot ovat pieniä.
Vieraskielisistä oli vuonna 2021 työssä 195 000 (2023 työssä on 238 000) ja he maksoivat keskimäärin 6267 euroa enemmän veroja kuin mitä saivat tulonsiirtoja. Tuloja heillä oli yhteensä 7,1 mrd. Kotimaiset työlliset maksoivat keskimäärin 10 747 euroa enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoina. Ammattiryhmittäisistä tulovertailuista näkee, että maahan muuttaneiden palkkataso on 20–30 prosenttia alempi kuin kotimaisten työllisten. Yleensä myös saadut tulonsiirrot ovat alempia koska useimmat edut ovat ansiosidonnaisia, eikä maahan muuttaneilla samanlaista työhistoriaa.
2000-luvulla Suomen työllisyyskehitys on ollut yksinomaan maahan muuttaneiden varassa. Kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on 23 vuodessa vähentynyt 17 000, kun vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 238 000. Kotimainen työikäinen väestö vähenee yli 20 000 hengellä joka vuosi eikä työllisyysasteen nousukaan riitä kääntämään työllisten määrää kasvuun. Viime vuosien vilkas maahanmuutto on kasvattanut työikäistä väestöä jopa 40 000–50 000 vuodessa ja se on pelastanut Suomen työllisyyden nopealta vähenemiseltä. Vieraskieliset työlliset kasvattavat BKT:tä varmaan ainakin 12 miljardilla tänä vuonna ja tuloverojakin noin 4 mrd. Se on valtava summa myös kulutuskysynnälle.
Uraansa Suomessa käynnistävät maahan muuttajat ilmeisesti kuluttavat suuren osan tuloistaan, ehkä jopa suuremman kuin kotimaisia kieliä puhuvat. Kaikesta kuluttamisesta maksetaan erilaisia veroja. On varmaa, että noin kymmenestä miljardista maksettavat välilliset verot korvaavat monin verroin sen 171 miljoonan tappion, joka tuli maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen erotuksena. Näitä veroja maksavat kaikki, myös opiskelijat, työttömät ja muut.
Maahan muuttaneet ovat siis valtiolle enemmän tuottoa kuin kustannuksia. Varmaan alkuvaiheen kustannuksissa on tehostamisen varaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin vahvasti positiivinen, ainakin valtion kannalta.
Olen laskemissani mennyt tässä esitettyä tarkemmalle tasolle eli tarkastelut on tehty miehille ja naiselle erikseen ammattiryhmittäin ja vertailtu kotimaisten ja vieraskielisten palkkoja ja saatuja etua tuloryhmittäin. Niissä ilmenee selvää syrjintää vieraskielisiä kohtaan.
Sitä ihmettelen, ettei kukaan ole aikaisemmin tehnyt tätä yksinkertaista, rekisteritietoihin perustuvaa laskelmaa jo aikaisemmin ja sitäkin, ettei entinen työnantajani Tilastokeskus ole sitä tehnyt.