Markku Vuoti: Kaukolämön hinta ja ympäristövaikutuksista kaksi kirjoitusta

Markku Vuoti 20201228

Tässä on alla kaksi kirjoitusta koskein kaukolämpöä Ylimpaän on uusi , joka on myös julakistu TS:ssa 9.1.2021 ja alempana on aikaisempi kotitarvefilosofi Markku Vuotin kynästä.

Kaukolämmön tuotannon päästörakenne kiinnostaa kuluttajia

Turun seudun kaukolämpöä käsitellyt kirjoitus (TS 2.1.) käsitteli lähinnä kaukolämmön energian, puun hiilineutraaliuutta ja ympäristöystävällisyyttä muutoinkin.  Sitä kuinka toiminta on vähentänyt päästöjä jo nyt ja miten ne tulevat vielä jatkossa alenemaan.

Sanaa ”hiilineutraali” ei tuota kaukolämmön tuotantotapaa, puun polttamista, kuvatessa saa käyttää ollenkaan. Se antaa virheellisen ja aivan liian positiivisen (romanttisen) kuvan puupolttoaineen energiasisällöstä kokonaisuudessaan. Puun polttaminen kaukolämmön tuotannon perus polttoaineena ei missään olosuhteissa voi olla ”hiilineutraalia” sillä tuossa poltettavassa puuaineksessa on aina mukana sen ympäristöä rasittavat osat. Puun korjuu metsästä, varastointi, kuljetus ja lopuksi sen käsittely ja muokkaaminen voimalaitoksella polttamiseen tarvittavaan rakenteeseen.

Kun näkee esimerkiksi sen ”rekkarallin” NA4 polttoainevaraston edessä ymmärtää kyllä että dieseliä kuluu ja on kulunut jo aiemmin puun korjuuseen metsästä. Kaukolämmön käyttäjällä on oikeus tietää mikä tuo uusiintumattomien polttoaineiden osuus puuaineksen hankinnassa on. Siihen tulee sisällyttää kaikki energiat joita on tarvittu ennen polttoaineen syöttämistä kattilaan jossa se alkaa tuottaa lämpöenergiaa. Voimalaitoksella on varmasti tästä hyvinkin tarkat tiedot. Ne on syytä antaa kaukolämmön käyttäjälle tietoon. Ja jollei tietoa vielä ole siinä on oivallinen tehtävä jollekkin ympäristötekniikan opiskelijalle esimerkiksi lopputyötä varten. Tieto on helposti hankittavissa. Nykyisen virallisen näkemyksen mukaan puupolttoaine voimalaitoksella on puhdasta mutta sen tuotannossa syntyvät päästöt jäävät sinne missä ne muodostuvat. Rumasti asian voisi ilmaista esimerkiksi- ”me saamme puhtaan puun, lähikunnat saavat sen hankkimisesta syntyvät päästöt”?

Käsitykseni on että tiettyjen osien puupolttoaineessa kuten hakkuujäte, osalta tuo uusiintumattomien osuus on merkittävä. Erityisesti silloin kun kuljetiúsmatka laitokselle on pitkä.

Kyseessä on siis päästö joka aiheutuu materiaalin saamisesta voimalaitokselle poltettavaan muotoon. Mitä kauempaa kuljetus tapahtuu, sitä suuremmaksi uusiintumattoman energian osuus polttoaineessa kasvaa. Siksion olemassa etäisyys jota kauempaa poltettava puuainesta ei enään ole aiheellista kuljetta.

Esimerkiksi puu pelletti polttoaineena sisältää puupolttoaineista eniten uusiintumatonta energiaa sen valmistustavasta johtuen. Jos se vielä tuodaan tänne Ilomantsin pellettitehtaalta on kuljetuksen merkitys sen päästö sisällössä erittäin markittävä.

 

Polttoaineen saatavuus ja hinta on NA4 monipolttoainelaitoksen vaikein ongelma, Puupolttoaineen hintapaine ja siksi kaukolämmön voimakas hinnan nousuun siitä seurauksena. Metsää kasvaa vain luoteen ja idän välisellä kapealla kaistaleella. Voidaan sanoa että puun valinta NA¤ polttoaineeksi oli epäonnistunut ja näköalaton valinta. On ilmeistä ettei NA4 pysty tällä polttoaineella toimiessaan parempaan.

 

Puuta käytetään alue lämmitykseen myös muissa lähialueen kunnissa. Tämä puuaineksen riittämättömyys ei ole uusi asia vaan on ollut tiedossa koko Naantalin voimalaitoskoknaisuuden toiminnan ajan. Jo 1990 luvulla tehtiin laskelma puun saatavuudesta ja jo silloin todettiin ettei kaukolämmön tuotantoa voida tehdä puulla. Sitä voidaan käyttää tuotannossa lisänä.

 

Siihen että lisääntyvä lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen aiheuttaa tarpeen vahvistaa sähköverkkoa, voi samalla liittää sen että kun siirrymme nopeasti sähköautoiluu. Tämän johdosta ja latauspaikkojen saamiseksi meidän on vahvistettava sähköverkkoja joka tapauksessa. Sähköauton lataaminen kuormittaa verkkoa voimakkaasti ja nopeasti Tämä verkon vahvistamisen tarve on ”päällä” jo monilla alueilla. Lämmityseen käytettävä sähkökuorma kayttäytyy verkossa paljon ”rauhallisemmin” on pitkäjänteisempää ja ennustettavaa.

Lämmitys ja kaukolämpö ovat alueemme suurimpia ”saastuttajia”. Siksi tiedän kaukolammöm tuotannon päästörakenteen kiinnostavan maistä useita. Lämmitys käy meidän kaikkien kukkarolla ja ilma jota hengitämme on yhteistä.

Markku Vuoti

kotitarvefilosofi

Kaukolämpöjärjestelmän toiminta Turun seudulla on syvissä ongelmissa monilta osin.

Suurin syy siihen on kaukolämmön tuotannon rakenteessa tehdyt muutokset joista on aiheutunut lämmön hintaan merkittävä nousu. Syy on mahdollisuuksien puute löytää ympäristöystävällinen ja kohtuuhintainen uusi vaihtoehto tuotannolle. Hiilen polttamisen lopettaminen on pakottanut tekemään lämpöä kalliimmilla menetelmillä ja polttoaineilla.
Turun seudun kaukolämpö Oy:n osakkaista Kaarina ja Raisio ovat ilmaisseet aikeensa luopua omistuksesta ja myydä osuutensa ilmeisesti Fortumille.Tämä siitä huolimatta että kaukolämpöyhtiö on ollut varma maksamaan tuloksestaan osuuden omistajilleen.

Kaukolämmön tarinan loppua ennustaa tuo lämmön korkeaksi noussut ja edelleen nouseva hinta. Korkea lämmön hinta on tehnyt mahdolliseksi kiinteistöjen investoinnit maalämpöön. Niitä on Naantalissakin tehty jo useissa isoissa taloyhtiöissä, viimeisin lienee Teräskadulla valmisteilla oleva maalämpöinvestointi. Tilannetta kuvaa hyvin se että Investointi voidaan toteuttaa lainarahoituksella korottamatta yhtiövastikkeita. Lämmityskuluissa on mahdollisuus säästää kaukolämmöstä luopumisella ja maalämpöön siirtymisellä jo nyt. Sitä suuremmaksi tuo maalämmön etumatka kasvaa mitä kalliimmaksi kaukolämmön tuotannon kustannus ja hinta nousee.

Kaukolämmön tuotannon hintakilpailukyky on tullut siitä, että samaan aikaan on tuotettu sähköä ja lämpöä. Kyse on rinnakkais tuotannosta. Naantalin voimalaitos on ainoa tuotantopaikka Turun seudulla, jossa näin on voitu tehdään. Rinnakkais tuotannon väheneminen ja siitä johtuva lämmön hinnan nousu, vähentää kaukolämmöltä hintakilpailukyvyn.

Tästä on seurauksena siirtohäviöiden kasvu verkossa ja siitä johtuva lisätarve korottaa käytetyn kaukolämmön hintaa edelleen. Mitä vähemmän asiakkaita kaukolämpöverkossa on sitä suurempi osa lämmöstä häviää siirtohäviönä ”taivaan tuuliin”. Näin tapahtuu erityisesti kesällä jolloin asiakkaat käyttävät kaukolämpöä vain käyttöveden lämmittämiseen. Lauhat talvet saavat aikaan saman ilmiön jossa siirtohäviö verkossa vain kasvaa.
.
Monissa kaukolämpöä käyttävissä kiinteistöissä on tullut aika harkita kaukolämmön talokohtaisen tekniikan uudistamista. Lähinnä kyseessä on kiinteistökohtaisen kaukolämmönvaihtimen uudistaminen. Iso ja kallis remontti. Melkein samalla rahalla voi saada kiinteistöön maalämmön, jonka hinta näyttää jäävän pysyvästi kaukolämmön hintaa edullisemmaksi. Myös itsenäisyys ja riippumattomuus lämmityksessä on monien kiinteistöjen omistajien mieleen.
Kun seuraa kaukolämmön tuotannon muutoksia ja siitä kertovia uutisia, ei voi kuin hämmästellä kuinka on kannattava ja ympäristöystävällistä tuoda haketta laivalla Baltiasta tänne ”biopolttoaineena” poltettavaksi. Lähellä olevaa poltettavaa puuta kun ei ole riittävästi saatavissa. Siitä on seurauksena polttoaineen hinnan nousu, markkinatalouden mekanismeja noudattaen. Kaukolämmön hinnoittelulle entistä vaikeampi tilanne.

Kun biopolttoainetta käytetään lämmön tuotannossa suurin osa, ei sillä enään ole ympäristön tilaa parantavaa vaikutusta, vaan se pitää tilanteen vakiona.
Myös lämpöpumppuja käytetään kaukolämmön tuotantoon. Kaukolämpöasiakkaan mieleen tulee luonnollisesti että jos se kannattaa pumpata minulle kaukolämpönä, eikö ole tehokkaampaa tehdä se omalla tontilla maalämmöllä?
Kaikesta edellä kuvatusta seikoista tulee asiakkaalle helposti mieleen, ettei kaukolämmön hinta lähiaikoina ainakaan laske? Pikemminkin on helppo ennustaa sen nousevan lisää.

Jos kuntalaisille on tarjolla yhtä ympäristöystävällinen, varma ja jopa edullisempi vaihtoehto lämmitykseen, ei kunnilla ole enää tarvetta pitää yllä kaukolämpöverkon tapaista lämmitysjärjestelmää. Sillä ei ole kuntalaisten hyvinvoinnille sitä merkitystä, joka sillä on aiemmin ollut. Siitä voidaan luopua. Tästä näkökulmasta Raision ja Kaarinan mahdollinen irtautuminen kaukolämpöverkon omistuksesta on ymmärrettävää. Tämän ovat ymmärtäneet jo nyt niiden taloyhtiöiden asukkaat, jotka ovat päättäneet siirtyä maalämpöön.
Poliittinen keskustelu pakosta liittyä ja käyttää kaukolämpöä lienee tässä tilanteessa mahdotonta, kun lämmön hinnat ja tuotantotekniikat kehittyvät näin eri suuntiin.
Kaukolämmön tuotannossa halvimmat vaihtoehdot hiilineutraalisuutteen pyrkimisessä on tehty. Jäljellä on vain kalliita ja tehottomia ratkaisuja. Tästäkin syystä ennuste hintaan on tosiasiassa sitä voimakkaasti nostava.

Onko käymässä niin että kaukolämmön tuotannon tarina Turun seudulla on hiljalleen päätymässä? Mikäli Turun seudun kaukolämpö päättää olla piittaamatta kustannuksista ja nostaa edelleen hintaa, taloyhtiöt ja yrityskiinteistöt tekevät omat ratkaisut taloudellisin perustein.

Itse olin työssä Naantalin voimalaitoksella kaukolämmön tuotannossa sen alusta 1982 alkaen vuoteen 2000. Tunnen sen tuotannon ja järjestelmän mahdollisuudet ja toivon ettei niitä menetetä.

Markku Vuoti , kotitarvefilosofi

28.12.2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sisällysluettelo

 


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa