Eduskuntavaalien kamppailu on vahvassa menossa. Puolueet ovat tiivistäneet viestinsä tavalliselle kansalle. Keskusta haluaa mennä eteenpäin. Eteenpäin haluavat mennä myös ruotsalaiset, mutta tillsammans. Kokoomus muistuttaa, että nyt on oikea aika . Sosialidemokraatit julistavat rohkeutta puolestasi. Kristillisdemokraatit luottavat yllättäen järkeen. Perussuomalaiset matkaavat vastavirtaan kotiinpäin ja vasemmistoliitto kaipaa reiluutta kaikille. Ehkä myös kaikilta.
Tässä vaalissa voi äänestää jokainen viimeistään 2.huhtikuuta 18 vuotta täyttävä Suomen kansalainen. Vaalikoneitten avulla voi puolueisiin ja ehdokkaitten ajatuksiin tutustua .Yllätyksiin pitää varautua. Kone suuntasi huomioni Salon seudulla kampanjoivaan ehdokkaaseen, jonka ammatillinen ,koulutuksellinen ja poliittinen tausta poikkesivat tyystin omistani. Jotain yhteistä koneen täytyi kuitenkin ajatuksistamme löytää. Se kummastutti ja mietitytti. Ehkä se onkin vaalikoneen vahvin puoli ja tarkoitus.
Varsinais-Suomessa on vaaliin asetettu 214 ehdokasta. Jaossa on 17 edustajapaikkaa. Ehdokkaiden joukossa on 14 nykyisen eduskunnan jäsentä. Vuoden 2019 vaaleissa valituista puuttuu Lokalahden ja Turun Ilkka Kanerva (kok), Salon Katja Taimela (sdp) ja Sauvon veroexpertti Esko Kiviranta (kesk) . Istuvat kansanedustajat ovat olleet perinteisesti vahvoilla. Vahvallakin kannatuksella voi pitkään mukana ollut kansanedustaja kuitenkin löytää itsensä vaalipäivän iltana ”kuoleman laaksosta”. Erityisesti vaara tällaiseen kohtaloon näyttää väijyvän kahden täyden kauden jälkeen.
Nykyisessä eduskunnassa on sosialidemokraateilla 40, perussuomalaisilla 39 ja kokoomuksella 38 paikkaa. Gallupit kertovat ,että tasavedolla mennään nytkin vaalipäivään asti. Kolme suurin puoluetta ovat kahden prosenttiyksikön eli virhemarginaalin sisällä. Paikkamäärällä on iso merkitys vaalien jälkeisessä elämässä ,kun uutta hallitusta kootaan.
Varsinais-Suomessa on tilanne yhtä kutkuttava. Ykköspuolueen asema ei ole täällä selviö
Tällaisessa jännittyneessä tilanteessa vaalin tuloksen saattaa ratkaista puolueiden puheenjohtajien onnistumiset tai kompastelut viimeisissä vaalitenteissä. Pienet lipsahdukset, väärä tieto tai epävarmuus voivat merkitä tuhansia ääniä. Somessa alkaa vyörytys, joka pitää huolen lopusta.
Syksyllä näytti ,että talouspolitiikka ja valtion velkaantuminen nousevat vaalikamppailun pääasiaksi. Velasta varmasti puhutaan, mutta keskustelun terä on jo taittunut myös opposition varovaisuuteen ja konkreettisten esitysten puutteeseen. Esitykset säästökohteista ja leikkauslistoista ovat jäämässä VM:n virkamiesten kansioihin ja niihin palataan vaalin jälkeen hallitusohjelmaa neuvoteltaessa. Koronasta, Natosta ,ilmastosta ja aluehallinnon uudistuksesta ei ole enää kiistelyn kohteeksi. Myös kiistat energian hinnasta on hallitus torpannut kompensaatioihin, joista ei ota selvää Erkkikään. Eduskunnan viimeisellä kyselytunnilla puhuttivat inflaatio, huoltosuhde ja kotitalouksien ostovoima. Maaliin saadut työmarkkinaratkaisut vievät ainakin osaksi tältä keskustelulta tehoa. Jäljelle jäävät vakavina kysymyksinä nuorten pahoinvointi , menneitten Pisa-tulosten haikailu ja koulutukseen tarvittavat uudet avaukset, korjaukset ja määrärahat.
Siinä keskustelussa ne puolueet, jotka pyrkivät ”eteenpäin, rohkeasti ja reilusti ” ovat vahvasti etunojassa.
RAUNO SAARI
