Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Waffenbruder Saksa

Saksanlaskevatpalkat20130903

Suomessa taitaa olla vallalla taas vanha Waffenbruder asevelihankihenki.
Me seuraamme, apinoimme ja yritämme ylittää Saksan. Tästä saimme kovin, kovin,
kovin
kouriintuntuvan esimerkin tänään HS:ssä 4.9.2013, kun Paavo Rautio päästeli
parastaan 

  • Ta­lous­tut­ki­jat
    ja ta­lou­den päät­tä­jät ovat pan­neet mer­kil­le, et­tä Eu­roo­pan vel­ka­krii­sin
    pol­te on hii­pu­nut vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ja jon­kin­lai­nen el­py­mi­nen
    oras­taa.
    Toi­voa on, mut­ta kyl­lä mer­kit pa­rem­mas­ta ovat vie­lä vä­häi­siä.
    Jos ha­luaa mää­ri­tel­lä tar­kem­min, mis­tä merk­ke­jä Eu­roo­pas­sa kan­nat­taa
    et­siä, koh­tei­ta on kol­me: Sak­sa,
    Sak­sa ja Sak­sa.
  • Haas­ka­lin­tu­jen har­mik­si Eu­roo­pan krii­si­mai­den
    pa­hin krii­si on lauh­tu­nut ja sääs­töt ovat pur­reet. To­sin olo niis­sä on
    kuin Es­pan­jan uu­sis­sa liian ras­kais­sa su­kel­lus­ve­neis­sä: ei hu­ku­ta,
    mut­ta ei­pä kyl­lä nous­ta pin­taan­kaan. Paavo Rautio HS 4.9.2013  

Se, että
Euroopassa on helpottanut vähän on tapahtunut Saksasta huolimatta tarkemmin sanottuna EKP:n
toimesta viime vuoden Unikeon päivän aattona 26.7.2012 ”ECB is ready to do whatever it takes – Kaikki tarvittava tehdään” , sanoi
Mario Dragi ja siitä se kääntyi. Hän sanoi sen Bundesbankin näkemyksen
vastaisesti, tosin saaden sille loppujen lopuksi Merkelin siunauksen, kun
hänkään enää ei muuta ei voinut.

Paavo Raution kolumnin kanssa samaan aikaan oli 3.9.2013 FT:ssä
Adam Posen (The
writer is president of the Peterson Institute for International Economics
)
kirjoitus Saksan talousihmeestä. Alla on hänen
kirjoitustaan referoitu

  • Jos Saksan talousmalli on Euroopan
    tulevaisuutta, meidän kaikkien pitäisi olla melko levottomia. Mutta siihen
    suuntaan ollaan menossa. Angela Merkel, kristillisdemokraatti liittokansleri
    ilmeisesti onnistunut uudelleenvalinta vaalikampanjaa lupaa ”Saksa
    tulevaisuuden on hyvissä käsissä”. tarkoittaa lisää tätä samaa. Euroalueen
    kriisiin poliittinen ratkaisu ohjelma tulee kannustamaan jäsenvaltioita
    seuraamaan Saksan polkua kilpailukykyä etsittäessä: leikkauksia työvoimakustannuksissa . Tämä ei ole erehdys
    vaan se ollut perusta kansakunnan vientimenestykselle viimeisten tusinan vuoden
    aikana; viennin kasvattaminen on ollut kyseisenä ajanjaksona ainoa
    johdonmukainen tavoite. Mutta alhaiset palkat eivät saisi olla tavoite, jolla
    rikas kansakunta kilpailee.
  • Vuodesta 2003 laskeva työttömyysaste on
    ollut seurausta politiikasta, jonka mukaan on luotu useita pienipalkkaisten ja osa-aikaisten työpaikkoja
    ja suosittu etätyötyöpaikkoja ilman sellaista suojaa, jota annettiin aikaisemmin sodanjälkeiselle sukupolvelle.
    Saksassa on nyt suhteellisesti
    matalapalkkaisten työntekijöiden osuus Länsi-Euroopan korkein. Keskimääräiset
    palkat nousivat yli inflaation ja tuottavuuden kasvunviime vuonna
    ensimmäistä kertaa siten yli vuosikymmenen stagnaation siis palkkojen paikallaan
    pysymisen jälkeen.
  • Joidenkin mielestä maa on tehnyt parhaansa
    tilanteessa, johon rikkaampien maiden taloudet ovat joutuneet
    globalisoituneessa maailmassa eli on ollut pakko laskea heikosti koulutetun
    työvoiman palkkoja myös lännessä.
  • Saksan alimitoitetuista
    investoinneista johtuvat maan talouden
    syvät rakenteelliset ongelmat, joita ei voi pitää joustavimpien työmarkkinoiden vikana. Vain vientiä ajatteleva pakkomielle on harhaan johtanut päättäjät unohtamaan pankkien pääomittamisen, palvelualojen
    sääntelyn purkamisen ja sen, että olisi kannustettu pääomia pois vanhasta teollisuudesta
    uusille aloille. Lisäksi julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen
    ja tekniseen kehitykseen olisi pitänyt lisätä. Se olisi auttanut yksityisiä yrityksiä
    kannattaviin investointeihin, mikä puolestaan johtaisi kasvuun ja korkeampiin
    palkkoihin.
  • Riippuvuus ulkoisesta kysynnästä on vienyt
    Saksan työntekijöiltä ansiot, joita heidän olisi pitänyt pystyä tallettamaan ja
    kuluttamaan. Jättäytyminen viennin kasvun varaan aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen.
    Ennen kaikkea tämä tarkoittaa, että saksalaiset liikkuvat arvoketjussa suhteellisesti
    alaspäin eikä ylöspäin. Saksan politiikan seuraaminen eurooppalaisten kauppakumppaneiden
    toimesta vahvistaa entisestään paineita laskeviin palkkoihin. Palkkojen alaspäin
    prässääminen ei ole onnistunut kasvustrategia Saksan eikä Euroopan
    tulevaisuudelle.

Pidemmän aikavälin tarkastelut arvioivat Saksan
mahdollisuudet vielä synkemmiksi.

  • Tony Barber FT 11.8.2013: Kasvua lisäävät uudistukset ovat välttämättömiä, sillä Saksan
    taloudellisen menestyksen on viimeinen tae, että euroalueen elää ja kukoistaa.
    Saksa on Euroopan suurin talousmahti. Mutta se ei ole tarpeeksi tehokas.
    Schrumpfnation Deutschland  Kutistuva Saksa on perimmäinen syy siihen, että Saksa ei ole
    tarpeeksi
    vahva veturiksi.
  • Viime vuonna tehty OECD: n ”Outlook 2060”, raportti
    maailman kasvunäkymistä, ennustaa, että Saksassa saavutettaisiin
    keskimääräinen vuosikasvu on 1,1 prosenttia 2011 – 2060 välisellä ajalla..
    Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että Saksan potentiaalista kasvuvauhtia
    on 1,25 prosenttia. Mutta seuraavan 50
    vuoden arvioitu kituvaa lähes näkymätön
    talouskasvu ei anna Saksalle voimaa ja luottamusta johtaa Eurooppa edestä.

    Syynä tähän on demografia, sillä Saksan
    väkiluvun odotetaan laskevan 81 miljoonasta 71 miljoonaan ja niinpä Iso Britannia
    ja Ranska tulevat olemaan sitä suurempia. Väestön vähenemin johtuu alhaisesta syntyvyydestä
    ja vähäisestä maahanmuutosta.

Suomi ei ole Saksa, mutta esimerkiksi vanhemman väestön ongelma  meillä on samanlainen. Suomen kilpailukyky on taas viimeisen mittauksen mukaan kunnossa eikä pienen kansantalouden toimenpiteillä  ole niin muille suurta merkitystä.
”Mutta itselleen sika vahingon tekee, kun ruuhen kaataa”.
Eli onhan meidän pelattava tarkasti ja toimittava viisaasti. Saksastakin voi ottaa esimerkkiä, mutta valikoiden. Ja pienilläkin asioilla, kuten mielipiteellämme voi olla merkitystä. Toivottavaa olisi, että Saksan linjassa otettaisiin huomioon tässäkin kirjoituksessa esitettyjä epäilyksiä. Se näyttäsi edellyttävän, että vaaleissa tulisi yllätys, ja ettei Angela Merkel saisi automaattista jatkoaikaa.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa