Tämän vuoden talvitauko kesti 3,3, kuukautta.
Edellinen vene vuosimallia 1980 joutuu arvioitavaksi: kohtalon hetket on käsillä. Uudempi vene 35 vuotta vanha sekin; kevyempi ja pidempi ja siksi se on herkkä tuulelle.
Sakraalilahden kierto: Raumakari, Ristikari, Kailo, Jakoluoto ja Hiippa on elämäntapanaantalilaisen matkailuelämys: Lappalaisten rannan lapsuuden kalliot on N:ro 1 -aina.
Pääosin kaikki hyvin muissakin kohdissa kalastajia sopivasti vain Kultarannan rannassa liikaa hanhia ja Pirttiluodossa rankkaa rakentamista.
Päivän uutinen on hyvä menetetty vaalisää, joka veti rantaa tuttuja. Ihmisiä Naantali tarvitsee – uskollisia ja seurallisia. Elämän makuista oli laiturilla meno.
Hesarin kulttuurisivujen iso juttu oli naantalilainen kirjailija, joka Naantalia nostatti:
NAANTALIN metsäisessä ympäristössä vuosi on tuntunut melkein kuin pitkältä kesälomalta.
”Vähän karua sanoa, kun monille korona on ollut niin vaikea asia, mutta meille tämä on ollut kivaa aikaa.”
Taivalkoskelaislähtöinen Ahokumpu kokee palanneensa ”kotoisampaan olotilaan”, vaikka joskus hän vannoi, ettei koskaan enää asuisi pienellä paikkakunnalla. Aikoinaan jo Helsingistä Turkuun muuttaminen otti koville.
Mutta henkinen etäisyys Turusta Naantaliin ei ollutkaan yhtä pitkä.
”Kun on jo lähtenyt Helsingistä, sillä ei ole niin väliä. Ei muutenkaan enää ajattele olevansa missään keskipisteessä.”Kuka?
Anna-Liisa Ahokumpu
■ Kirjailija, syntynyt vuonna 1984 Taivalkoskella.
■ Asuu Naantalissa puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa.
■ Toinen romaani Kolme rukousta äidille julkaistiin maaliskuussa.
