Mikko Rönnholm

Työväentalojen ydin on yhteisöllisyydessä

Työväentalomuseo 50 v Anttton Rönnholm 20190915

Riihimäellä sijaitseva Työväentalomuseo täytti 50 vuotta 15.9.2019.

Paikallisen  aktiivisen ja aloitteellisuuden pohjalta ja puolueen myötävaikutuksella  synnytettiin Työväentalomuseo. Riihimäelle. Perustuksen teki kaupunki ja talo siirrettiin Tammelan Teurosta.   Ja toiminta on sittemmin pyöritetty vapaaehtoisin  voimin.

Museoon mennessä   siirtyy vuosisadan alkuun aikoihin jolloin taloja rakennettiin ympäri maata. Väinö Linnan Pentinkulman  Työväentalo on kansakunnan mielin kirjoitettu ja kuvattu. Museossa sen tunnelman tavoittaa yhtäältä toisaalta me monet  tunnemme taloon mennessämme kunnioitus ja voimattomuutta. Mielessä on esimerkiksi Paimion Kalevan ongelmissa oleva hieno talo, Perniön asemanseudun lahjoitetun talon kohtalo, Raision työväentalo muutos Huhkon kulmaksi tai Naantalin Työväentalon paikalla oleva asuintalo Kino Palatsi se talon tehtävää hoitava Tiiliholvi.

Työ kätenne –  te menneet polvet – on ollut ylevätä työtä ja sillä on todellakin poistettu hengen yötä. Niin on käynyt ja sen seurauksena  maa ja sen kansa on kehittynyt ja muuttunut sellaiseksi, ettei taloille enää ole alkuperäistä tarvetta; sen on poistanut kuten juhlapuhuja sanoi nerokas pohjoismainen hyvinvointivaltio, kun yhteiskunta tarjoaa tiloja ja mahdollisuuksia. Kodin lämmössä voi vastaanottaa tietoa ja viihdettä.

Antton Rönnholmin vastaus kysymykseen entäs nyt, oli että meidän on oltava läsnä toistemme ja ihmisten arjessa.

Työväentalot eivät loppujen lopuksi ole leveällä olevia seiniä tai korkeita kattoja. Ne ovat kulttuuriperimää, jonka ydin on muuta kuin taitavia hirsisalvoksia tai jo kuhmuuntuneita pinkopahveja. Niiden olemuksen ydin piilee minusta yhteisöllisyydessä, ne ovat esimerkkejä joukon voimasta tehdä parempaa niin itselleen kuin muille. Sukupolvien keskinäinen ymmärrys lisääntyy kun tieto menneestä siirretään vanhemmilta nuoremmille. Ajatus yhteenkuulumisesta vahvistuu kun nykyistä ja tulevaa suunnitellaan yhdessä.
Meidän oltava tulevaisuudessakin läsnä toistemme ja ihmisten arjessa. Käytämme siihen olemassa olevia työväentaloja, etsimme siihen uusia kanavia ja muokkaamme vanhoja.

Naantalin vanha Työväentalo ehti toimia 90 vuotta ja viimeiset 40 vuotta pääosin elokuvateatteri Kinona. Meidän onneksemme talo sijaitsi kasvavan kaupungin keskellä ja se on antanut taloudellisen mahdollisuuden ikääntyneen jäsenistön ja yhteisöllisyyden hyväksi tehdä  palveluksia pienimuotoisemmassa muodossa yhtäältä ja toisaalta naantalilaisilla sosialidemokraateilla on vähintään tasavertaiset taloudelliset mahdollisuudet osallistua paikallisen politiikkaan muistaen, että meidän on oltava läsnä toistemme ja kanssaihmisten arjessa.

Ps. Antton ja muut puhujat puhuivat Turun puoluekokouksessa 1899 käytössä olleessa puhujapöntössä: 
Antton esitti kysymyksen:
Kuka  Nobel palkittu on puhunut tässä pöntössä: 
Oikean tiedon kertoja palkitaan kirjalla.

 

 

 

 

Anttonin puhe 

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa