Hesarin kulttuurisivuilta sattui silmään Eva Ahlströmistä kirjoitettu kirja. Tahtonainen johti suurta yhtymää, joka vieläkin on osa suomalaisen teollisuuden tarinaa tosin muotoaan ja omistustaan muuttaneena.
Naantalin hautausmaalta löytyy parhaimmalta paikalta tohtori Frejvid Borgin ja hänen vaimonsa hautakivi. Pitkää Naantalin verokalenterin kärjessä oli tehtailija Bogin nimi. Me tietämättömät vähän ihmettelimme, että on kumma juttu samaan aikaan, kun Kopen tehtailla- valimo ja hieno mekaaninen tehdas (Sirus siro ja tarkka) eivät kilpailussa pärjänneet- oli sen johtajan — autonkuljettaja ja kaikki — tulot vaan pysyivät korkealla? Ja kaiken lisäksi hänellä oli varaa harrastaa orkideoita. Villa Borg oli omassa luokassaan tyyliltään ja sijainniltaan – erillään kalliolla meren rannalla. Ihmeellinen tapaus.
Oheinen kuvakaappaus selittää asian: Feivid rivissä pisin ensimmäinen oikealla oli suvun vanhin lastenlapsista ja sen vuoksi hän Frejvid oli pitkään A. Ahlströn AB:n hallintoneuvoston puheenjohtajana ja tietenkin äitinsä perinnön kautta merkittävä osakkeen omistajana osinkojen nauttia.
Oli selvää että ruotsinkieliset Borgit olivat oma lukunsa pikkukaupungissa, jossa Money talks jo silloin. No kunnioitus vähän vähensi tosi rehtori-tohtori Kurt Enkolan muistutus, että hän oli Naantalin ainoa tosi tohtori, Borgin arvo oli Saksasata ostettu, kerrottiin.
Hänen poikansa Borgin Kalleksi kutsuttu Carl ? perusti Naantalin Vienerleipomon ja mausteliike Conditen, joka oli perheen yritys aikansa ja on edelleen merkittävä naantalilainen yritys tosin ulkomaiseen omistukseen siirtyneenä.
Mielenkiintoista on mainita, että yksi parhaiten tienaava naantalilainen, nykyisin hallitus ammattilainen KTM Panu Routila toimi aikoinaan Ahlström Capitalsin toimitusjohtajana. Sellaista sosiaalista kiertoa.
Jälkeenpäin arvioituna voisi aiheesta antaa tunnustusta Frejvid Borgille. Perheen toimentulo oli taattu suurfirman omistuksen kautta. Ei hänellä ollut yrittämisen pakkoa. Mutta hänellä oli kiinnostus uuteen tuotantoon ja hän oli valmis panostaman – siis investoimaan – eli tekemään juuri sitä mistä nykyisin on pulaa. Moni naantalilainen aloitti hänen firmojen palveluksessa ja sai siis työtä. Hänen pääomansa ei ollut laiskaa ja elämä vain kupongin leikkaamista.
