Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Tietoa on enemmän kuin ymmärrystä

Varoituksia on annettu FT 20200416

Varaudumme erilaisin keinoin tulevaisuuteen, mutta useimmiten liian vähän tai sitten ei olenkaan.

Tim Hardford kuvittaa juttujaan osuvasti, kuten artikkelikuvakin kertoo. Eikä kuva luonnonkatastrofeihin valmistautumisesta ole todellisuudelle vieras. Vaikka niiden tuloa  pystytään hyvin ennustamaan, varauduminen on uhkaan nähden vähäistä. Se on kuvan viesti. .

Tällä palstalla on käsitelty riskejä ja  näytetty arvioita maailman kohtalaloista.

Maailmanloppu on ihmiskunnan yhteinen murhe, mutta kaukainen  – niin ainakin arvioimme. Oma maailman vaellus päättyy todennäköisesti  aikaisemmin , mutta inhimillisesti ajateltuna sillä ja maailman lopulla ei ole suurta eroa yksilön kannalta; ikuinen elämäkin liene samanlaista kaikille kuolleille.

Näinä poikkeusaikoina nousee esiin aina sellaista sankaruutta, jossa ihan tavalliset ihmiset ovat valmiit elämänsä uhraamaan muiden puolesta; ennen se oli sotilaiden kohtalo, nyt sen voi kokea terveydenhoidossa.

Varustautuminen vähentää menetyksiä.

Ja luulen, että  suojavälineiden kaupan poliittisen ylikorostuneen  huomion taustalla on poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ohella se, että tämä koetaan erityisen törkeäksi  – rikollisuuden ja huonon hallinnon lisäksi – siksi, että haitan kärsijöitä ovat hyväntekijät ja heidän heikot autettavansa.

 

Tim Hardford on oma artikkeliaan varten kaivanut esille varautumissuunnitelmia, joista merkittävä on maailman pankin ja WHO:n  seurantaryhmän raportti.

Raportissa on kuva, jossa arvioidaan mihin epidemia todennäköisesti iskee. Eli meillä kehittyneillä mailla ei näyttäisi olevan suurempaa huolta. Kansantulomenetykset olisivat vain prosentin osia meillä kehittyneissä maissa, ja vaikka ne  ovat moninkertaiset köyhemmissä maissa, niin se hyvinvoivia paljon hetkauta.

Ja toinen kuva, jossa on taas arvioitu voitettujen epidemioiden laskettuja kustannuksia; Ne ovat olleet ”vain”  kymmeniä  miljardeja , kun raportissakin arvioidaan, että uuden pandemian kustannukset voisiat nousta  kolmeen (3) biljoonaan. eli jopa kymmeniä kertoja koettuja suuremmaksi. (Huom. englanniksi miljardi on biljoona ja meidän biljoona t biljoonaa.)

Tiedosta ei sinänsä ole ollut puutta, mutta  arvioidut taloudelliset menetykset eivät ole olleet riittävän painavia.

Sellaisia me olemme yksilöinä ja kun vielä vanhan sanonnan mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, niin on ollut selvää, ettei totuuden puhujille ei ole parlamenttipaikkoja herunut. Armeliaammin  voi tilanteen nähdä tahattomana, sillä en  ole missään vaiheessa kuullut, että Suomessa olis puhuttu tuosta Gro Harlem Brundtlandin  vakuuttavasta raportista

Ja nyt sitten kysytään ihmisen hintaa eli arvioidaan, onko kaikki tämä vaiva, jota ihmishenkien suojelemiseksi nähdään, sen aiheuttamien kustannusten arvoinen.
Hyvien ihmisten yksinkertainen vastaus on, ettei ihmishenkeä voida mitata rahassa eli, että kaikkia on autettava. Juuri nyt tämä inhimillinen asenne näyttää olevan muodissa – ainakin toistaiseksi .
Tämän taustalla on tuon pirulaisen eli viruksen universaali luonne; se on sokea vakka ei täysin tasapuolinen, mutta niin paljon kuitenkin, että parempiosaisetkin tuntevat olevansa uhan alaisia.

Mutta tilanne muuttuu ja pian ruvetaan sitten taas pyrkimään entiseen normaaliin ja unohdetaan yhteisrintama-aika ja sitä seuraa, ellei meillä sosialidemokraateilla ole poliittista  rohkeutta, sama tilanne palautuu eli voimaan astuu taas irvileukojen kultainen sääntö, joka kuluu, että ne joilla on kultaa, niillä on myös valtaa.

 

 

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa