Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

”Jos ei käy Kommunaalis röstaamas , ei ole koko vuonna taalaa”




Kerttu
Innamaan
Naantalin historian kolmas osa käsittelee edellisen vuosisadan
alun aatteellista ja poliittisen elämän murrosvaihetta, jossa 1905 suurlakolla
oli erityinen merkitys. Silloin kokoonnuttiin Naantalin torille
kansalaiskokoukseen ja siitä historioitsija kirjoittaa:

”Naantalille
ominainen kieliryhmien välinen kireys näkyy lakkotapahtumienkin selostuksessa.
Uusi Aura kertoo, että lauantaina olivat kaupungin torilla kokoontuneesta 300-400
hengestä ruotsalaismieliset vaatineet kaikkia Turun ponsia hyväksyttäväksi, ”kansallismieliset
” hyväksyivät vain kaksi ensimmäistä. Kansanjoukkoa kehotettiin jakaantumaan
kahteen ryhmään ja näin tapahtuneen äänestyksen tuloksena kasallismieleiset voittivat,
sillä heidän joukkonsa oli moninkertainen ruotsalaisiin verrattuna. Turun Lehti
taas selostaa tapahtumaa omalla tavallaan mainiten, että mukana oli
paattilastillinen maalaisia, jotka luulivat äänestyksen koskevan
kielikysymystä.

 

 Tuolloin oltiin kamppailemassa suomalaisten
oikeuksista keisarillisen Venäjän alaisuudessa. Ja niin sitten kävi, että
maailman myllerrys kansalaisten aktiivisuus tuotti tulosta ja Suomeen saatiin
yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella ja kaikkien vaalikelpoisuudella valittu
eduskunta 1907.
Vaali-innostus oli kova koko maassa (äänestysprosentti 70,7), mutta erityisen
suuri se oli Naantalin kaupungissa 96,5
prosenttia
ja maaliskunnassakin 83,9 prosenttia.  Joten harva jätti oikeutensa käyttämättä.
Nuo alkuaikojen luvut ovat edelleen Naantalin vaaleihin osallistumisennätyksiä.

 

Korkea äänestysprosentti on kansanäänestys
itsenäisyyden puolesta

 

Tänä vuonnakin kokoonnuttiin Naantalin
vanhalla torille Unikeonpäivänä herätyskokoukseen. Naantalilaiset puolueet
olivat kaikki yhteisesti päättäneet esiintyä reilun pelin hengessä selkeänä
tavoitteena nostaa äänestysaktiivisuutta, sillä
Naantalissakin suurin
puolue viime kunnallisvaaleissa 2008 oli nukkuvien puolue. Siihen kuului 30.5
prosenttia äänioikeutetuista. Kokoomuksen kannatus ollessa 28,4 prosenttia ja
sosialidemokraattien 20,3.  Vaalitulosten
yhteydessä kannatusjakautuma lasketaan äänestäneistä ja niinpä Kokoomus nousee
40.8 ja Sdp 29,2 prosenttiin.  Paljon on
siis yhteistä tehtävää ja erityisesti on muistettava, että valitettavasti maan
hiljaiset ja sosioekonomisen luokituksen mukaan vähäväkisimmät ovat nukkuvien
kantavia voimia.

 

Jos Unikeon
politiikkatorilla olisi pyydetty Turun liittymisen kannattajat erilliseksi
ryhmäksi,  olisi tulos olisi tyhjä
joukko. Yksimilelinen viesti oli, että kaikki puolueet haluavat Naantalin
jatkavan itsenäisenä: Saaristo-Naantali on jo nyt asukasmäärältään riittävän
kokoinen ja laajuudeltaan haasteellinen kokonaisuus, joka on vieläkin
kehitysvaiheessa edellisen kuntaliitoksen jäljiltä. Suuren itäisen naapurin Turun
helmoihin ei kenellekään ollut haluja. Yhtymäkohtia menneeseen 107 vuoden
takaiseen löytyy vähintään siinä mielessä, että naantalilaisten selkeä kanta
halutaan saattaa päättäjien tietoon. Näin ollen ylivoimaisesti paras
kansanäänestys Naantalin itsenäisyyden puolesta on korkea äänestysprosentti. Siten
Naantalin asukkaat ilmaisevat halunsa päättää omista asioista omien
edustajiensa välityksellä.

 

Aatteet ja asiat

 

Ja siitä miten
naantalilaisille tärkeistä asioista päätetään, on poliittisilla puolueilla omat
näkökulmat, ohjelmat ja toimintatavat. Ne tulevat varmasti seuraavan parin
kuukauden aikana kaikille asioista kiinnostuneille tutuiksi.  Yhteiskunnalliset vakaumukset, joita
aatteiksi, kutsutaan, ovat tarjolla kirjoituksien ja erilaisten sanomien
välityksellä, joita puolueiden edustajat innokkaasti tarjoilevat. Nykyisin on
runsaasti keinoja eritellä ja analysoida ja Naantalin kokoisessa kaupungissa
myös henkilökohtainen yhteydenotto on helppoa. Joten demokratian ritari voi
tehdä itsenäisiä päätöksiä tietoisuuden vallitessa.


Asioista ei ole pulaa eikä tulevaisuuden ratkaisutkaan ole ihan helppoja. Tämän
ymmärtämiseksi liitän tähän loppuun lainauksen Naantalin kaupungin
tarkastuslautakunnan, jonka puheenjohtajan on toiminut valtuutettu, laamanni Leo Laaksonen, yksimielisesti
hyväksytystä arviointikertomuksen yhteenvedosta keskeisimmän osan:

 

”Kaupungin
tilinpäätökset ovat jatkuvasti olleet alijäämäisiä niin, että valtuustokauden
yhteenlasketut alijäämät ovat 12,264 milj. euroa. Valtuustokauden aikana
kaupungin lainakanta on lähes kolminkertaistunut 14,5 milj. eurosta 42,5. milj.
euroon. Tämä kehitys ei voi jatkua. Toimintamenojen kasvun on hidastuttava
toimintaa tehostamalla, keskittymällä peruspalvelujen tuottamiseen ja
mahdollisesti korottamalla vero-prosenttia lähemmäksi valtakunnallista
keskitasoa.


Sekä viranomaisten että luottamushenkilöiden on keskityttävä kaavoituksen
tehostamiseen. Uusien lainvoimaisten asemakaavojen myötä kaupunki saa
rahoitustilanteen parantamiseksi välttämättömiä kaavoituskorvauksia ja
kiinteistöjen myyntituloja. Samalla kaupungin kehittymiselle välttämätön terve
väestönkasvu ja uudet yritykset tulevat mahdollisiksi.”

Trumputtaja julisti aikoinaan: ”Jos ei käy Kommunaalis
röstaamas , ei ole koko vuonna taalaa” Niin se on.

Kirjoitus julkaista Naantalin tiedotuslehti Nastassa 2lokuu 2012

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi