Jussi Halla-aho oli kalpea haamu. Puhti poissa – ei innostusta
Petteri Orpo hakee oppositiojohtajan roolia epätoivoisesti; entisestä mukavasta miehestä on tullut ylimielinen.
Hallitusrintaman naiset olivat naarasleijonajoukko, joka puolusti myös yhdessä.
Kaikki tiesivät paikkansa, vain Annikka Saarikko välillä saarnasi kepulaista liturgiaa.
Maria Ohisalo teki, minkä osasi ja iski Hesan asioilla Jussi H:taa näpäkästi.
Li Andersson hallitsi asiat, mutta Anna-Maija Henriksson oli toppari, joka vei terän oikeistolaisilta iskuilta.
Ja sitten Sanna Marin. Hän on niin kuin tammi.
Ei epäselvyyttä johtajasta, jolla on aate ja arvot kohdallaan, mutta joka hoitaa tehtävänsä: Kantaa vastuuta ”miesmäisesti”.
It’s the economy, stupied. Asioita vähäkään seuraavaa ymmärtää, että koronan hoidossa on onnistuttu ja taloudessa menee paremmin kuin aikoihin. Ulkomaiset investoinnit hiljensivät nalkutuksen.
