Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Neste on ollut hyvä työpaikka ja Naantalin kaupungin sampo – Entä nyt?

Raade peruskiven muurauksessa 1955

Nesteen nykyinen johdon ja monen muunkin olisi hyvä lukea tämän blogikirjoituksen kanssa rinnan  pääluottamusmies Kimmo Ahon kirjoitus Unelmia, viisautta ja toimintaa ajassa  kirjoituksia palstalta 

Lähestyn aihetta lainaamalla kirjoitustani, jonka olen näillä sivuilla vuonna 2007 tehnyt Nesteen Naantalin jalostamon 50 vuotisen toiminnan johdosta.

Valtion lahja Naantalille
53 vuotta sitten Joulukuun 17 pnä 1954 päätti eduskunta äänin 124 -67 hyväksyä valtion takauksen Nesteen öljyjalostamon rakentamiseksi Naantaliin
Rauno Larsion Nesteentie historiikissa kerrotaan lopputulokseen syntymisestä: ”Eduskunnan kanta hahmottui lopullisesti valiokuntavaiheessa. Sosialidemokraattien myönteinen kanta oli selvä alusta pitäen, samoin kokoomuksen ja molempien kansanpuolueiden kielteinen. Maalaisliiton ryhmäkäsittelyssä mielipiteet menivät hajalle ja päätökseksi tuli, että ryhmän jäsenille annetaan vapaat kädet Nesteen ja Typen takuiden suhteen. SKDL:n kannanotto jäi varsin myöhäiseen vaiheeseen. Ryhmä arvosteli puolueen lehdistön kielteistä kantaa ja tuli siihen tulokseen, että ryhmä kannattaa hallituksen esitystä Nesteen takuiden myöntämisestä.”

Jalostamoprojekti oli mielenkiintoinen sekoitus huoltovarmuutta, ideologiaa, ulkopolitiikka, kauppapolitiikkaa, teknologia- ja teollisuuspolitiikkaa, politiikkaa sekä paikallista edunvalvontaa ja viimeisessä vaiheessa myös seutukuntapolitiikkaa.

TS:ssä 17.12.2004 olleessa aihetta käsittelevässä artikkelissa kerroin keräämieni tietojen valossa taustoista ja erityisesti asian vaikuttaneiden henkilöiden panoksesta.

Politiikalla ratkaisijan rooli.
Jalostamopäätös synnytti intohimoja, joista hanketta vastustaneiden
liberalistien siis Kokoomuksen ja kansapuolueiden linjaa kuvaa rkp-läinen kansanedustaja professori Nils Meinanderin Eduskunnassa asian käsittelyn yhteydessä lausumat mielipiteet:

”Harvoin on niin suuri elefantti kuin nyt liikkeellä särkyvää tavaraa sisältävässä porsliinikaupassa” ja ”Toivoakseni ei tapahdu mitään dramaattista ja huomiota herättävää, joka asettaisi herrat Kekkosen, Tervon, Leskisen ja Raaden samaan häpeäpaaluun koko kansan edessä. ”Hallituksen johtavat voimat olivat solmineet jättimäisen lehmänkaupan,” joka oli johtanut Neste projektin poliittiseen läpimurtoon..

Nesteen tarinan henkilöt ovat yllä mainitut: Urho Kekkonen, Penna Tervo, Väinö Leskinen ja Uolevi Raade sekä mielestäni neljä muuta Väinö Tanner, Arvo Korsimo, Rainer von Fieandt ja Paavo Aitio.

Ensinnäkin Väinö Tannerin Sdp:n kruunaamattoman kuninkaan suostuminen
piti hankkeelle saada jo aikaisessa vaiheessa. Se tapahtui Raaden esittelystä Vihdin Sorkissa jo 1951 rouva Linda Tannerin, joka oli kemisti, asiantuntemukseen tukeutuen.. Tämä takasi Sdp:n yhtenäisyyden.
Tannerin poika Dipl.ins. Mikko Tanner sai huomattavaa kunniaa myöhemmin jalostamon ensimmäisenä isännöitsijänä ja jalostamon käynnistäjänä: Äitinsä oppien mukaisesti hänestä oli tullut hyvä luonnontieteilijä ja teknikko.
Sauvon suuri poika puoluesihteeri Arvo Korsimo käänsi Urho Kekkosen Nesteen kannalle. Vähäinen ei varmaankaan ollut tässä käännytystyössä tulevat presidentin vaalien vaikutus: Urho Kekkosen oli päästävä pääministeriksi paalupaikalle. Törngrenin hallitus oli kaadettava. Sosialidemokraatit ostettiin Nesteen takauksilla uuden hallituksen kannalle: Kekkonen sai pääministeriyden demarit Nesteen jalostamon. Tähän yllä oleva Meinanderin lausuma viittaa.

Oiva esimerkki onnistuneesta varsinaissuomalaisesta edun valvonnasta.
Paavo Aitio kuten niin ikään varsinaissuomalainen Arvo Korsimo ymmärsivät turkulaista Uolevi Raadetta. Tämä tausta näytteli ratkaisevaa roolia SKDL:n käännytyksessä. Paavo Aitio tunsi lukkarinrakkautta Naantaliin tulevaa jalostamoa kohtaan. Hän ryhtyi käännyttämään ryhmäänsä sen aikaisemmalta länsipelkoon pohjautuvalta kielteiseltä kannalta.
Korsimo ja Aitio tekivät tässä asiassa varmaankin täysin tietoista aluepolitiikkaa ”Pitää ottaa mahdollisuudesta vaarin”, Tuskin he metelöivät asialla, vaan argumentit olivat muualla, mutta sijoituspaikka taatusti painoi heidän sisällään. Paikallisille demareille homma oli helppo, mutta Korsimo ja Aitio joutuivat taiteilemaan oman alueensa puolesta erittäin vaikeissa olosuhteissa ja siksi heidän arvonsa on erityisen maininnan arvoinen.
Raade perusteli kantansa faktoilla, mutta hänen sisällään oli Naantalin Luonnonmaalla rannalta merelle katsova tunteellinen pikkupoika.
Uolevi Raade, Arvo Korsimo ja Paavo Aitio olivat suuria varsinaissuomalaisia.

Naantalin ja Raision yhteistyö tuo jalostamon Naantaliin ja asukkaat Raisioon
Neste oli ajateltu jalostamoa Turkuun maakunnan pääkaupunkiin. Ehtona ollutta veden toimitusta eivät Turun päättäjät halunneet toteuttaa ja niin Raisiossa ja Naantalissa käytettiin tilaisuutta hyväksi: Perustettiin Raision- Naantalin vesilaitos, joka sitoutui veden toimittamaan.
Tämän päätöksen takana olivat Naantalin kaupungin, Naantalin maalaiskunnan ja Raision päättäjät. He ansaitsevat kiitoksen. Rohkea ja kauaskantoinen päätös ei ollut helppo. Kyse oli jätti-investoinnista. Kunnat olivat pieniä ja köyhiä. Piti olla rohkeutta ja näköalaa:
On oikein ja kohtuullista mainita tässä yhteydessä muutama tärkeä nimi: Maaliskunnan Einari Karvetti ja Raision Yrjö Helenius, sekä heitä avustaneet Toivo Kivipelto ja Erkki Luotonen.
Karvetti oli Maalaisliiton – Karvetin herttuakunnan- eli Varsinais-Suomen piirin nokkamies ja Korsimon kaveri ja Helenius entinen sd-kansanedustaja ja Raision vahva mies.
Monimutkainen veden hankinta onnistui Urho -Heikin isä-Haaviston suosiollisella avustuksella Hintsaan perustettavalla vedenottamolla.
Tämän kaiken seurauksena Raisiosta tuli seutukunnan nopeimmin kasvava keskus ja Naantali sai jalostamon ja sitä kautta pysyvän lottovoiton, jonka turvin kaupunkia on rakennettu veronmaksajia liikaa rasittamatta.

Valtion teollisuuspolitiikka ja paikallinen reagointikyky tuottivat jalostamon, joka vielä tänäänkin on alueen merkittävin sampo, ja jonka toiminnan jatkuminen tulee olla tänäänkin kaikkien alueella toimivien, vaikka ei aina kielissä, niin ainakin mielissä.
Pelkästään Naantalin kaupungin kassaan on Nesteeltä tullut yli 100 miljoona euroa, enemmän kuin kaupungin taseessa olevat omat pääomat. Raisiosta on kasvanut elinvoimainen kauppakeskus.

Nesteen jalostamon 50-vuoden toiminnan ajalta muistamme kiitollisuudella Nesteen henkilökuntaa ja johtoa. Meillä on ollut erinomainen herraonni. Jalostamon johtajiksi on saatu Naantaliin myönteisesti suhtautuvia henkilöitä. Mikko Tanner ensimmäisenä, Risto Nummila toisena ja myöhemmin Björn Sandelin, Risto Rinne, Jorma Lampila ja nyt Ove Sundström.
Mutta syytä on myös muistaa, että Naantalin kaupungin hallinnossa merkittävissä tehtävissä ovat olleet pääluottamusmies Paavo Pensamo, STTK:n ja TU:n monien luottamuspaikkojen haltija Erkki Rantanen ja nuorempaa voimaa edustava Kimmo Aho.

Naantalin Työväenyhdistyksen piirissä on tunnettu lämpimiä tuntoja Nestettä kohtaan.
Sitä on puolustettu ja sen puolesta on pelätty erityisesti silloin, kun suuret globaalit myllerrykset ovat maailman ja Suomen politiikassa heitelleet öljyalaa. Lämmittävältä ja nostalgiselta tuntuu lukea vuonna 1984 ilmestyneestä Naantalin Työväenyhdistyksen juhlakirjasta silloisen jalostamon johtaja Risto Rinteen ajatuksia:

”Öljynjalostus on tyypillistä massatuotantoa, jossa suuruuden ekonomia on usein valttia” mutta hän lisäsi ”Kaikessa yritystoiminnassa menestyminen on kiinni siitä, miten henkilöstössä oleva tieto ja taito saadaan käyttöön”

Naantalin pieni jalostamo on edelleen vikkelänä ja elinvoimaisena pelissä mukana. Se on hieno saavutus ja siitä voi onnitella Risto Rinnettä ja hänen joukkuettaan. Aivan erityisen suurta iloa tunnemme siitä ennakkoluulottomuudesta, jolla tänä päivänä taas haetaan uusia mahdollisuuksia. Voipa siinnä käydä niinkin hienosti, että jalostamon kehitys auttaa meidän seutukuntaamme välillisesti myös maakaasun saannissa.

Epilogi

Aivan aluksi huomatkaa, että eliimme yllä olevaa kirjoitettaessa toivekkana. Maakasun saanti oli viittä vaille varma. Aiheesta Timo Tunturi on antanut hyvän kuvaukusen Lassi Lähteenmäen haastattelussa YLE uutisissa 15.9.2020Entinen Naantalin kaupunginjohtaja

Ja sitten muistoihin taas kerran

Kaupunginjohtaja Jaakko Kalkas puhui 1960 luvun alussa vanhan pikku Naantalin suhteettomasta taloudellisesta voimasta. Hän jopa vitsaili, että Naantali voisi ruveta jakamaa osinkoa.
Kysymys oli Nesteen maksamista kunnallisveroista ja satamamasuista.

Nesteen merkitys Naantalille on sittemmin ollut fundamentaalinen ja yllä olevasta ajasta tähän päivään laskettuna tiedämme , että Nesteen  Naantalille tuottamien välittömien  tulojen yhteenlaskettu kertymä on ainakin 130 miljoonan euroa. Se onreippaasti yli kaupungin oman pääoman määrän 116 miljoonan euron.

Naantali ei ole jaksanut olla huolestunut samponsa toiminnasta. Omahyväisesti on röyhistelty rintoja hienosti hoidetusta taloudesta ja unohdettu, että pitäisi olla aktiivien ja ymmärtää myös vaalia paikkakunnan perusvahvuuksia, joista tärkein on ollut Neste. Kaupunki ei tietenkään ole voinut ihmeitä tehdä, mutta joskus olisi pitänyt hetki miettiä näitkin asetelmia. Strategia pohdinnoissa suurteollisuus on vilahtanut sivulauseissa.
Ikävä, että Naantalin sai vasta tänä kesänä uuden valtuuston puheenjohtajan Kimmo Ahon, jolla on suhteellisuuden tajua ja myös kosketuspintaa suurempaan teollisuuteen. Kaupungin tiedotuslehti Nastan puheenjohtajan palstalla hän ehti jo aiheeseen liittyen muistuttaa suuremman teollisuuden merkityksestä.

Nesteen ilmoitus Naantalin jalostamon lopettamisehdotus ei ollut yllätys melkeinpä voi väittää, että sen pitkä ja menestyksellinen toiminta-aika on kunnioitusta herättävä saavutus. Tiedämme, että laitos on moneen kertaan aikaisemminkin ollut vaikeuksissa.
Itse muistan, että ollessani nuori valtuutettu pohdiskelin ääneen 1970 luvun alkupuolella, mitä jos uudet jalostamot Tvärminnessä tai Kettelissä toteutuvat. Ja vähän myöhemmin sitten öljykriisin jaloissa pohdittiin mitä jos öljy ”loppuu” tai hinta nousee pilviin.
Ne ja monet muut karikot paikallinen sisupussi on ohittanut.
Aktiivisen ulkopuolisen seuraajan arvio on, että keskeisenä tekijänä on ollut hyvä liikkeenjohto ja aktiivinen henkilöstö. Viittaan ensiksi paikallisjohtaja Risto Rinteen kommenttiin vuodelta 1984 ja toiseksi hänen toimitusjohtajakautensa aikaisiin yrityksiin tehostaa Naantalin toimintaa investoimalla maakaasun avulla uudistettavaan prosessiin.
Risto Rinteen ehdotukset Naantalin osalta kaadettiin Matti Lievosen toimitusjohtajuuden lähes ensimmäisinä toimina . Risto Rinteen aikana käynnistetyt uusiutuvan dieselin ulkomaiset kohteet sen sijaan säilytettiin ja niiden avulla Nesteen osakekurssi on saatu ennen näkemättömään nousuun. ja ovatpa ne tuottaneet johdolle kunnian lisäksi myös maallista mannaa.
Naantalin lopettaminen siinteli jo tuolloin johdon mielessä.. Öljyn jalostuksen marginaalit olivat kuitenkin niin hyvät, että hanke on siirtynyt. Vaikka aikaa on ollut vuodesta 2008 lähtien, niin yhtiö ei ole tehnyt mitään Naantalin jalostamon uudistamiseksi päinvastoin kaikki toimet ovat olleet valmistautumista lopettamiseen. Siihen on liittynyt syöttö laitokseksi saneeraaminen ja organisaation muuttaminen poistamalla paikalalista päätösvaltaa ja keksittämällä johtotehtävät uusille Nesteen ulkopuolelta tulleille johtajille. Nesteen henki on saanut väistyä ahneen kvartaaliajattelun tieltä.

Sellaiset väitteet, että tähän tilanteeseen on ajauduttu yllättäen koronan seurauksena ovat siis selityksiä, joilla yrittää siirtää huomion omaan toimettomuutensa – saamattomuutensa ulkoisten tekijöiden syyksi, joista vielä tiukat ympäristöluvat on ollut  poliittisiin tarkoituksiin viritetty veruke. Sen sijaan uskottavampaa on fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen, johon Talouselämä lehdessä viitattiin 15.9.2020 seuraavasti.

Jalostuskapasiteetti oli vuonna 2018 Euroopassa Fuels Europen mukana vain lievästi yli tarpeen: 642 miljoonaa tonnia, kun kysyntä oli 639 miljoonaa tonnia. Kolmen miljoonan tonnin erotus on juuri Naantalin jalostamon kapasiteetti.

Kun jalostuksen rakenne on tehty nykyisen kaltaiseksi, niin varmaan varsinkin viimeisten kuukausien öljyn jalosuksen 40 miljoonan tappiot lukuun ottaen yhtiön johto pystyy osoittamaan lopettamisen olevan taloudellisesti perusteltua.

Näin ei kuitenkaan Neste yhtiönä, jonka pörssikurssilla mitattu arvo on yli 33 miljardia euroa ja jonka viimeisten kuukauden kurssinousu on ollut yli 11 prosenttia, voi yhteiskuntavastuullisesti toimia.

 

Näin vahvan yhtiön velvollisuus on ennen lopettamista selvittää, mitä aktiivisia liiketoimintoja voisi laajalla ja hyvällä sijainnilla olevalla laitoksella tehdä. Yhtiöllä on investointikykyä ja ilmeisesti osaamistakin, kysymys on tahdon puutteesta ja helpoimman tien kulkemisesta piittaamatta henkilöstöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa