Ilta Sanomat kyseli vaalikoneessaan kuntavaaliehdokkaiden kantoja pääomaveroista kuntaverotuksessa.
Tulos, että ehdokkaat ovat puoluejohtajia valmiimpia tukemaan vaatimusta, että pääomatuloja nauttivien tulisi osallistua myös kotikuntansa palvelujen tuottamiseen tarvittavien verojen maksuun.
Ilta Sanomien grafiikkaa on selkeä, vastaansnomaton.
Siksi mieleen tule kysymys mistä johtuu porvarillisen kentän ja puolueiden johdon välinen ristiriita?
Arvioin tilannetta niin, että kentän väki arvioi oikeudenmukaisuusnäkökulmasta asiaa ja sen vuoksi on luonnollista, että pääomatuloista, joita eniten saavat varakkaat, tulisi kunnan saada osuutensa. Kansan ääni vaikenee kun noustaan puoluehierarkiassa.
Puoluejohtaja onkin sitten enemmän erilaisten vaikuttajaryhmien kuten työnantajien ja finanssialan lobbaajien vaikutuksen alaisena. Rikkaat ja heidän edustajat tietenkin vastustavat verotusta yleensä ja pääomien verotusta erityisesti.
Porvarilliset puoluejohtajat ovat näiden voimien ohjauksessa tai sitten he vaan yksinkertaisesti kannattavat eriarvoisuutta.
Lainaan tähän aikaisemminkin käyttämääni esimerkkiä vuoden 2018 verotukseen liittyen asian käsittämättömyyden selventämiskeski
Verotulot kiinnostavat yksilötasolla, mutta myös yleisemmin. Tällä palstalla on pidetty ääntä – ihan syystä- epäkohdasta: Miksei pääomatuloista makseta kuntaveroa?
Tämä vääristymä paljastuu, kun vilkaisemme tulotilastojen kärkipäätä. Esimerkkinä pari naantalilaista:
Vaatimaton kulttuuripersoona ja ”emäntä” Hanna Nurminen os. Herlin on verottajan ansiotulo rekisterin sijalla 74 yhteisansioillaan 4,710 M€.
Ammattijohtajan osaamisella tilastoissa sijalla 147 on Panu Routila kokonaistuloillaan 3,318 M€.Ja sitten tämä arvioitu kuntavero Hanna Nurminen 11.500 euroa Panu Routila 620. 000 euroa.
Hannan kokonaisansio oli 42 prosenttia Panun ansioita suurempi ja taas Hannan kuntavero 98 prosenttia Panun vastaavaa pienempi. Vika ei ole Hannassa eikä Panussa. Vika on systeemissä.
