Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Lasse Lehtinen ja Tannerheimin ritarit

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lasse Lehtine luennoi Turun Työväentalolla Tannerheimin
ritareista.

Tilaisuuteen tullessani Lasse tervehti: ”Tervetuloa Anttonin
isä”
. Tähän ole onneksi tottunut, sillä jo 15 vuotta sitten Åbo Akademin EU-luentotilaisuudessa
minulta kysyttiin ”Är du Anttons pappa”.

Anttonista kirjoitettaessa on mainittu tannerilaisuuskin ja itsekin hän Turussa
puoluesihteerisyydestä vihjatessa itsenäisyyspäivän aattona Tarmon talolla
muistutti, että Turusta ennenkin tullut puoluesihteeri Unto
Varjonen
, jonka lempinimestä Pitkä Roisto hän – ”ei ainakaan toista voi täyttää” .

Kuten tilaisuuden mainoksessa esitin, on Tykistökoulun
kurssitoverini Harri Raitis kirjoittanut aiheesta romaanin.
Romaanin päähenkilö Pitkäksi Roistoksi haukuttu turkulainen reservinupseeri Unto Varjonen on turkulainen,
josta tuli SDP:n puoluesihteeri 28 vuotiaana vuonna 1944. Unto Varjonen kuoli
Suomen Pankin johtajana jo 36 vuotiaana aortan repeämiseen sulkapallokentällä
New Yorkissa Maailman Pankin kokouksen yhteydessä.
Lasse
Lehtisen asevelisosialistien rankinlistalla hän oli N:o 2.

Ykköspaikan vei ennen SDP:n järjestöpäällikkönä toiminut Kalle
Lehmus
,
joka sodan aikana oli päämajassa Mannerheimin ja Tannerin
yhteysupseerina. Kalle Lehmus ilman
sotakouluja yleni vänrikistä everstiksi viidessä vuodessa. Ja oli lopulta
puolustusministeriön kansliapäällikkö, josta tehtävästä erotettiin
väärinkäytösten ehkäpä tosiasiassa CIA yhteyksien vuoksi.

Varsinais-Suomen piirin historiakirjassa 100
vuotta kansanvallanpuolesta
kirjoitamme Anttonin kanssa
asevelissosialisteista. Kirjoitusta varten haastattelimme Veikko Hellettä
sattumalta samana päivänä, jolloin Kalevi Sorsi kuoli, Matti Vähäkylää ja sodassa
mukana olleita ja veljiään kaatuneina menettäneitä Naantalin Luonnonmaan ”poikia”
Erkki ja Aarno Luotosta sekä Lauri
Tarkkia.

Veikko Helteen näkemykset vahvistivat käsitystä, että aseveljien
välillä  oli ennen muuta henkinen yhteys,
joka ei ollut hurraa-isänmaallisuutta. Sen sijaan sosiaalista toimintaa,
puutteessa olevien asian ajamista pidettiin aina keskeisesti mukana. Ja vasta
siitä muodostui yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden henki.

Pelottavan lahjakas Lasse

Kun Matti Ahde siirtyi ministeriksi Mauno Koiviston valinnan jälkeen, ehdotin
tehtävään lahjakasta Lasse Lehtistä. Häntä moitittiin laiskaksi. Väite on
paikkansa pitämätön, kuten ahkera kirjoittaja ja tutkija itse osoittanut
toiminnallaan. Tehtävään valittu Olli Helminen oli tasapuolinen ja
oikeudenmukainen ja hänestä ei ole pahaa sanaa sanottavana, mutta hän oli
vaaraton silloin nousevien tähtien ja Lassen ikätovereiden Matti Ahteen ja
Erkki Liikasen kannalta katsottuna. Ja tämän seurauksena Lasse suuntautui
entistä vahvemmin kirjallisiin harrastuksiin.

Lassen joviaali olemus ei viittaa analyyttisyyteen ja terävyyteen. Hän on
jaksanut ihmisten tuntojen tulkkina arvostella puolueen toimintaa ja hän
viiltävästä kritiikistä ovat saaneet maistaa monet toverit, josta yhtenä esimerkkinä
lainaan hänen parin vuoden takaista IS:n  kirjoitustaan:

Paavo Lipponen on viimeinen puheenjohtaja joka lukee kirjoja
ja harrastaa historiaa.

Puolueen puheenjohtajien tuolinjalkoja Erkki Tuomioja on aina sahannut. Sorsasta lähtien jokainen on
sen vuorollaan saanut kokea. Vahvempansa Tuomioja kohtasi vain Lipposessa. Se
ehkä myös selittää patologisen vastenmielisyyden Lipposta kohtaan.

Tuomiojan tapa tehdä politiikkaa on yksinkertainen. Tietyin
väliajoin hän ilmoittaa harjoitetulle talouspolitiikalle tai
turvallisuuspolitiikalle vastalauseensa. Tukijoille näyttää riittävän, että
vastustetaan vuoron perään EU:ta, Yhdysvaltoja, ydinvoimaa, globalisaatiota,
Lipposta ja Raimo Sailasta.

Jäsenmaksun Lasse Lehtinen on luvannut maksaa 50-vuodren
jäsenyyden jälkeenkin, se antaa oikeuden arvostella.

Lasse olisi ollut valmis uhrautumaan puolueen presidenttiehdokkaaksi
vuoden 2012 vaaleissa. Se olisi ollut parempi vaihtoehto, kuin Paavo Lipposen
nöyryyttäminen. Lassen huumorintajulla
epätoivoisesta tehtävästä olisi selvitty puoleen ilmettä monipuolistaen. Mutta
se on ollutta ja mennyttä, ja häntä turha tulla tällä kerralla pyytämään, sanoo
hän itse.

Sen sijaan Lasse johtaa hallituksen puheenjohtajana Väinö Tanner säätiötä.
Säätiö pitää Tannerin muistoa ja tukee Tannerin arvojen mukaista toimintaa. Ja
Lasse kiertää maat esitelmöimässä ja kirjoittaa helposti luettavaa, ensi
syksynä ilmestyvää kirjaa Tannerista.

Lasse Lehtinen viihtyy mukavassa seurassa ja hänellä on hyviä kavereita kaikkialla myös Naantalissa
ainakin kaksi, joiden  molempien nimi on Jukka Leino, toinen ex suurlähettiläs toinen haukitohtori ja
insinööri.

Ps. Sunnuntainan 12.3.2017 klo 13.00 MTV esittää dokumentin Väinö Tannerista

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi