Mikko Rönnholm

Lagarde jatkaa Draghin linjalla

draghi Lagarde 20190703

Christine Lagarden valinta puhuttaa talouslehdistöä siksi, että EKP:n johtajan valintaa jo etukäteen pidettiin jo etukäteen tärkeimpänä täytettävänä olevan postina.

Täälläkin palstalla referoin Martin Wolfin näkemystään. Hän piti Marion Draghia euron ja mahdollisesti koko EU:n pelastajana ja siksi hänestä tärjkein kysymys on, että Draghin linjalla jatketaan, sillä finanssikriisi tulevaisuudessakin on mahdollinen jopa todennäköinen.
Tällä palstalla kirjoitin Wolfin näkemystä Biundesbakin pääjohtjan  Jens Weidmanin varjosta artikkelia   lainaten seuraavasti:

Martin Wolf selittää, että Saksa on ollut suurin hyötyjä euroalueesta. Sen ylijäämäinen ja suuren säästäväisyyden politiikka olisi voinut ajautua Japanin tielle, joka olisi aiheuttanut Saksalle suuria ongelmia, mutta nyt euroalueen osana se ei ole joutunut kokemaan vahvaa omaa valutta eikä sen aiheuttamaa deflaatiota.

Martin Wolf toivoo, että Weidman olisi sanout tämän uudestaan ja uudestaan ja että hän todistaisi, että hän ei pääjohtajana olisi ortodoksi saksalaispankkiiri. Näitä todisteita ei ole nähty. Siksi Wolf kysyy ja vastaa:

– Minkälainen Weidmann olisi pääjohtajana ? Vain hän tietää. Ennen muuta tämä pääjohtajan valintapäätös ei saa olla hallitusten välisen lehmänkaupan osamaksuna. Sen sijaan on kysyttävä aikooko seuraava pääjohtaja tehdä työtä, kuten Marion Draghin tyyliin. Kaikki muu on turhaa melua –

Suomalaiset jännittävät meidän omien ehdokkaiden Erkki Liikasen ja Olli Rehnin puolesta. Mutta tiedämmekö me ja tietävätkö ehdokkaat, mikä heidän linjansa tulisi olemaan?
Wolfia mukaillen se, että pääjohtaja on suomalainen on toisarvoista verrattuna siihen, mitä hän tekee. Itsekkäästi Suomen kannalta ajatelle taitaisi olla Suomelle paras ratkaisu, että löytyisi saksalainen Draghin linjalla oleva pääjohtaja. Huonompi ratkaisu olisi, että pääjohtajaksi tulisi Saksan tukema minkä tahansa maalainen saksalaisortodoksi.

Martin Wolfin kommenttia vallinnasta en ole nähnyt. sen sijaan monia muita olen lukenut:
Pääargumentti Lagarden valintaa vastaan on ollut, että hänellä ei ole ekonomistin koulutusta eikä keskuspankkikokemusta.

Hänen puolesta on puhunut hänen johtajakokemus ja kansainvälisyys. Vanhakantaisesti häntä pidetä kovana jätkänä. Hän itse on lohkaissut, että naisia kutsutaan tehtäviin vasta kun tilanne on todella, todella huono. ”Lehman Brotherin katastrofia ei olisi tullut jos kyse olisi ollut Lehmans sisterseistä” on hänen osuva lohkaisunsa.

Saksalaiset kommentaattorit – ehkä toivossa saada saksalainen pääjohtaja EKP:hen – odottivat, että Christien Lagarde olisi tullut muihin poliittisempiin johtotehtäviin. Tämä tietenkin indikoi sitä, että Lagrdea on pidetty politiikkaa taitavana. Ja kun nyt mietimme Marion Draghin toimintaa, on varmaankin niin, että koulutuksen lisäksi poliittista hoksnokkaa tarvitaan; niillä argumenteilla Erkki Liikasta ja Olli Rehniäkin tarjottiin.

Bondimarkkinat antoivat selvän tukensa Lagarden valinnalla, sillä luottamus vahvistui ja korot laskivat Saksan 10 vuotinen valtion velka laski ennätysalas – 0.38 ja Italiankin kaskivuotinen nollaan.
Tämä lienee merkki siitä, että Draghin linjan odotetaan jatkuvan, joka siis on ollut se Wolfinkin esittämä peruskysymys.
Lagarde on aiheesta antanut ristiriitaisia komentteja, tosin enennevässä määrin muitakin kuin toiukkuutta ymmärtäviä. Onkin arveltu, että hän osaa kuunnelle muiden argumentteja ja niinpä joissakin arviossa päädyttiin siihen, että Lagarden linjaa vaikuttavat hänen arvostamat asiantuntijat.

Kansainvälisen valuuttarahaston vuosittaiset katsaukset euroalueen taloudesta olivat erittäin hirveitä, ja ne tukivat johdonmukaisesti Draghin korkojen alentamista ja elvytystoimenpiteitä. Tämä kanta on ollut kuitenkin enemmän rahaston eurooppalaisen osaston jäsenien kuin itse Lagarden.

Entisen taloustieteen professorin Philip Lanen nimittäminen EKP: n pääekonomistiksi näyttää nyt entistä viisaammalta. Lagarde luottaa suuresti Lanein ja muiden keskeisten EKP: n virkamiesten, kuten taloustieteilijöiden Massimo Rostagnon ja Frank Smetsin, toimintaan.
”Christine Lagarde lisää dramaattisesti Philip Lanen vaikutusta”, sanoi kommentaattori ”Hän tulee tarvitsemaan teknistä apua. Ja kun lane on kyyhky, niin tulee myös Lagarde olemaan.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa