Helmikuussa tällä palstalla kirjoitin:
Kakistokratia (Kakistocracy) on hallintojärjestelmän, jota johtavat pahimmat, vähiten koulutetut tai häikäilemättömimmät kansalaiset.
Edward Luce arvioi, että kakistokratia-kisassa britit ovat voittamassa.Lyhyesti kerrottuna hänen näkemyksensä on, että Donald Trump voidaan korvata todennäköisesti kahden vuoden -viimeistää kuuden vuoden päästä täyspäisemmällä presidentillä. USA:ssa on sen lisäksi kehittynyt osavaltio ja kunnallishallinto.
Sen sijaan Ison Britannian demokratia on keskittyneintä maailmassa. Ja briteillä ei ole hyvää vaihtoehtoa tiedossa. Ero EU:sta voi aiheuttaa itsenäistymisiä Skotlannissa ja Irlannissa. Eikä Theresa Mayn korvaaminen Jeremy Corbunilla paranna tilannetta; Työväenpuolueen johtaja on Brexit kannattaja, joka ihannoi sosialistiksi itseään nimittäviä diktaattoreja.
Suomen tilanne on parempi siten, että tämä vähemmistöhallitus, joka on vallassa kolmen porukan häikäilemättömällä viekkaudella tulee menettämään valtansa ja hallituksen tilalle on tarjolla asioihin perehtyneitä, koulutettuja ja kunnollisia kansalaisia. Kakistokrattiset piirteet tullaan unohtamaan.
Silmiini osui vasta artikkeli, jossa kysyttiin ovatko britit seonneita vai vain kännissä. Kirjoittaja päätyi, että pitkä humala on kyseessä ja lohdutti Winston Churchillin väittelylausumalla, huomenna olen selvä. Eli, että tästä selvitään.
Työväenpuolue on nuorallakävelijä. Sirkustaiteilija yrittää ylittää tällä sille hanakalan Brexit-kysymyksen. Vaijerin toinen pää on nykyisen hallituksen heikkoudessa ja konservatiivien sekoilussa ja toinen pää on sosialistisessa uudessa talousjärjestyksessä.
Bexit sekoilu yhdistettynä käänteiseen Margaret Thatcherin talouspolitiikan korvaavaan valtiollistamiseen ja yksityisen omistukseen uudelleen jakamiseen on sellainen uhkarohkea kokeilu. Siitä ei taida selvitä edes vaalilupaukset unohtaen ja vähittäisiä parannuksia tekemällä, sillä niiden rahoittaminen vaatii nuorallakävelijän lisäksi taikurin taitoja ja viittaavat ruotsalaisten palkansaajarahastokokeilujen epäonnistumiseen kuin myös aikaisempiin Työväenpuolueen punaisen Bennin epäonnistumisiin viimeksi 1970-lululla.
Melkeinpä hellyttävä vaihtoehdon tarjoaa FT: artikkelissa, jota oheinen kuva kirjoittajat:
Labourin ajattelijat puhuvat ideoistaan tehdä Yhdistyneestä kuningaskunnasta enemmän Tanskan tai ehkä Saksan tyyppinen maa, joiden nähdään olevan vähemmän darwiinisia yritysjärjestelmiä. ”Matkalla sosialistiseen talouteen saattaa tapahtua hetki, jolloin syntyy erilainen kapitalismi – hyvänlaatuisempi”, sanoo tunnettu sosiologi ja Labour- aktivisti Hilary Wainwright.
Eli etsivä voi löytää tai paremminkin kiivetessä voi huomata, että kannattaa välttää äkkijyrkkiä riskiseiniä ja kiertää vaarakohdat.
Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan, sanoisi suomalainen.
