Emme ymmärrä islamin uskoa

Suomen kuvalehdessä otsikoitiin Reijo E Heinosen haastattelu :Dialogilla ulos väkivallasta. Juttu on luettavissa oheisen kuvan mukaisesti esiteltynä www.suomenkuvalehti.fi sivuilla.
Naantalin Taimosta on suora yhteys globaaliin ongelmaan. ehkä kannattaisi täälläkin kuunnella Heinosta.
Heinonen sai pilkahtavia kommentteja totta kai. Ne pikemminkin osoittivat hänen arvionsa oikeaksi nykyisestä uskontojen tuntemuksesta.

Samaa aihetta samaan suuntaan eli ymmärtäväisen opettavasti käsitteli myös toinen meille tuttu teologitohtori Ilkka Kantola:
 

Tervon logiikka kolumnissaan oli, että muslimien kannalta
loukkaantumisten ja loukkausten tasapaino voitaisiin saavuttaa kostamalla
koettu paha jollain tavalla. Kätevintä olisi pilkata Jeesusta, jota kristityt
kunnioittavat. Kirjailija Tervo kuitenkin meni pahasti metsään ideansa kanssa.
Islamissa Jeesuksen pilkkaa pidettäisiin lähes yhtä pahana asiana kuin
Muhammedin pilkkaa. Onhan Jeesuskin islamin kunnioittama profeetta.
 

Vastakkain tuossa ilmiössä, johon Tervo reagoi, eivät
olekaan kristinusko ja islam, vaan moderni, länsimainen arvomaailma ja
traditionaalinen, islamin uskontoon perustuva arvomaailma. Länsimaissa
mielipiteen- ja sanavapaus on aivan keskeinen arvo. Uskonnonvapaus ei
länsimaisen tulkinnan mukaan tarkoita sitä, ettei uskontoa saisi
voimakkaastikin arvostella. Vanhakantaisen islamin määrittelemässä
uskonnollisessa kulttuurissa uskonnon edustamat arvot ovat luovuttamattomasi
pyhiä. Sanavapaus ei ole yhtä suuressa arvossa. Pyhiä arvoja ei saa pilkata.
 

Olemme nähneet, miten arvomaailmat kohtaavat rajusti ja
rajuin seurauksin, kun länsimaisen sananvapauden nimissä kuvataan muslimien
pyhinä pitämiä asioita tai henkilöitä halventavalla tavalla. Halventavat
kuvaukset koetaan tahallisena pilkkana ja provokaationa ihan riippumatta siitä,
onko niitä sellaisiksi tarkoitettu. Loukkaantuminen on ainakin osittain aitoa,
mutta epäilemättä sitä käytetään myös poliittisesti hyväksi, kun halutaan
nostattaa länsimaisen arvomaailman ja elämänmuodon vastaista mielialaa. Eikä
kysymys ole vain mielialoista vaan fyysisen ja mittasuhteiltaan ison väkivallan
lietsonnasta.
 

Vastuu väkivallasta on tietysti niillä, jotka
siihen ovat syyllistyneet tai siihen yllyttäneet. Mutta vain typerys sanoisi,
että provokaatioksi koetun kuvamateriaalin julkaisijalla ei ole osaa eikä arpaa
tapahtumien kulkuun. Sananvapauden käyttäminen on aina teko. Jokaisella on
vastuu omista teoistaan,
lopetti Ilkka Kantola juttunsa.
Eihän tämä asia tähän yhteyteen suoraan liity, mutta kuitenkin liitän lainauksen puheenvuorostani Naantalin päätöksenteosta parin vuoden takaa muistuttaakseni siitä, että on niin paljon yhteistä hyvääkin:

”Silläkin uhalla, että tule syytetyksi pateettisuudesta haluaisin lopettaa tarinani muistuttamalla kultaisen säännön viisaudesta, jonka tunnemme Jeesuksen kehotuksena: ”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” [1]. tai ehkä meidän täkäläiseen puhe- ja toimintatyyliin sopii samaa tarkoittava Buddhan opetus paremmin ”Älä tee muille mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän”

23.9.2012

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa