Visioissa on Antti Lindtman ja teknologinen kumous -paluu 1990-luvulle

RaumakariinastijaassaA20130106jpg

Tavallisesti
asioista hyvin perillä olevat tahot eli Suomessa Hesarin toimittajat antavat
niin kutsuttuja heikkoja signaaleja joko koemielessä tai tositarkoituksella. Lainaan tässä Jarmo Aaltosen juttua:
STX-päätös
vei hallitukselta ay-tuen

  • Vie­lä mar­ras­kuus­sa
    ta­lous­po­liit­ti­ses­sa mi­nis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa va­sem­mis­to­puo­luei­den
    edus­ta­jat oli­vat he­ti val­mii­ta myön­tä­mään lai­nan. Tuol­loin ay-puo­lel­le
    jäi kä­si­tys, et­tä tar­vit­taes­sa va­sem­mis­ton edus­ta­jat vaik­ka ää­nes­tyt­tä­vät
    lai­na­pää­tök­ses­tä, mut­ta jou­lun al­la tu­li kyl­mä suih­ku nis­kaan: va­lio­kun­ta
    kaa­toi val­tion lai­nan yk­si­mie­li­ses­ti.
  • Näi­nä ai­koi­na am­mat­ti­lii­tot miet­ti­vät, mi­ten
    ja­ka­vat tu­ken­sa omien po­liit­tis­ten ryh­mien­sä kes­ken. Lii­tot ei­vät
    tue puo­luei­ta suo­raan, vaan po­liit­ti­set ryh­mät voi­vat käyt­tää pot­tin­sa
    ha­lun­sa mu­kaan.
  • Ai­na­kin
    isot de­ma­ri­ve­toi­set am­mat­ti­lii­tot Me­tal­li­liit­to, Pro ja Pa­pe­ri­liit­to
    ovat pan­neet nyt jaon jäi­hin. Vies­ti on sel­vä: luot­ta­mus hal­li­tuk­seen
    ja eten­kin sen ”o­miin” on men­nyt.
  • Kun pe­rus­suo­ma­lais­ten
    Ti­mo Soi­ni kii­kut­taa ke­vät­tal­ven vä­li­ky­sy­myk­sel­lään val­tion 50
    mil­joo­nan eu­ron lai­nan Krei­kan mil­jar­dien eu­ro­jen Kank­ku­lan kai­von
    kan­nel­le, se­li­tyk­sek­si ei rii­tä, et­tä täl­lai­nen ver­tai­lu on po­pu­lis­mia.
  • Os­viit­taa an­toi Ylen vii­me sun­nun­tain gal­lup, jos­sa pe­rus­suo­ma­lai­set
    nou­si­vat jo niu­kas­ti ohi de­ma­rei­den.
  • Seu­raa­va mie­li­pi­de­ky­se­ly voi ol­la Sdp:n Jut­ta Ur­pi­lai­sel­le mur­haa­va – ja sa­taa suo­raan Ant­ti Lindt­ma­nin laa­riin.

Visio tekisi Suomelle terää
Tulevaisuustutkija Risto Linturin vallankumouksellisia
ajatuksia: autokuskit pitää korvata roboteilla ja Suomen on palattava
henkisesti 1990-luvulle.

  • Hesarin
    haastattelema Risto Linturi kertaa ensi, kuinka pankkitoimihenkilöiden määrä
    puolitettiin 1990-luvulla ja edelleen hän muistelee, kuinka meitä teknologian
    edelläkävijänä silloin ihasteltiin. Nyt hän tietää, että Googlen autot ovat
    ajaneet onnistuneesti robottiohjauksessa. Ja näin olisi AKT mennyttä. Hänen
    visoihinsa kuuluu myös, että kunnat ovat tarpeettomia. Homma voitaisiin hoitaa
    esimerkiksi vanhusten hoidossa muutaman ammattitaitoisen osuuskunnan keskinäisellä
    kilpailulla. Ydinajatus on, että kaikki voitaisiin tehdä tehokkaammin ja
    kaikkien pitäisi tehdä mielekästä tuottava työtä, ettemme joudu marginaaliin.

Referaatti
on yksinkertaistettu ja totta kai siinä on paljon heikkouskohtia, jotka
johtuvat asian kaikkien; niin visionäärin, kuin haastattelijan ja ennen muuta
lukijan pitsapuolisesta aiheeseen perehtyneisyydestä. Mutta ei pidä kaikkea heti
tyrmätäkään. Samassa lehdessä puhuttiin omahoidosta, jota voitaisiin
kehittää ja tehostaa muillakin alueilla kuin diabeteksen  ja astman hoidossa. Netin kautta tulisivat ohjeet
ja potilas itse toimisi kotona. Tulokset joissakin Marevan- kokeiluissa ovat
olleet rohkaisevia.

Omakohtainen
kokemus soveltaa uusia menetelmiä esimerkiksi päätöksenteossa ovat kyllä
rohkaisevia.Kaikkeen tottuu ja aika paljon uutta oppivat vanhatkin  koirat. Kunhan
päästään pelko- ja ennakkoluulokynnysten yli. Siinä onkin ehkä kehityksen
kannalta vaikein vaihe. Ja se tahtoo viedä paljon enemmän aikaa kuin tekninen
suoritus edellyttäisi. Melko  usein on myös niin, että yksikin kanto, joka sattuu
olemaan  oikeassa  paikassa,
on liikaa. Pienenä esimerkkinä kerron, että vasta nyt, kun maakuntahallituksen
puheenjohtaja vaihtui, ollaan siellä siirtymässä paperittomaan kokouskäytäntöön.
 

Muutoskitka on kovaa ja luulenpa, että pankkialan hurjat tehostamistulokset olivat
mahdollisia alan suurten vaikeuksien vuoksi. ja nyt se pääkysymys kuuluu,
että vision pitää olla riittävän yksinkertainen ja sen hyväksytyiksi saamisen
pitää tapahtua äärimmäisellä taidolla. Ja se on vasta välttämätön alku, sillä  sen jälkeen vasta ongelmat alkavat, kun
yritetään löytää ne keppi- ja porkkanayhdistelmät, jotka toimivat ja jotka hyväksytään..

Tästä taas
loistavana ajankohtainen esimerkkinä on kuntarakenneuudistus. Hallitus puhuu
miljardien vuotuisista säästöistä ja sanoo sen olevan yksinkertaista. kun  otetaan
käyttöön parhaat menetelmät ja tehdään uudet suuret kunnat ja kaksiportainen sote-järjestelmä.

Kukaan ei
usko.
Päättäjät eivät tiedä, mitä päättävät ja mistä syystä ja ne joiden pitäisi
homma käytännössä hoitaa ovat vastahakoisia, joka puolestaan johtuu   sekä
epäuskosta että haluttomuudesta.Mutta suurin kaikista on oikean tiedon puute.

Kaikki,
mihin mukana olijat eivät usko, on tuomittu epäonnistumaan tässä meidän
suhteellisen avoimessa ja demokraattisessa järjestelmässämme. Kansalaisten uskovaisuus
on muuttanut luonnettaan: Auktoriteetteihin eikä abstraktioihin ei uskota.; munkkilatinat
ovat mennyttä. Muutoksien aikaansaamisen onnistumiseksi on tehtävä paljon
enemmän töitä. ja on paha erehdys luulla, että mielialoja  käännetään retoriikalla, mielikuvatemppuilulla.
Tyhjät sisällöttömät puheet eivät auta, vaan on oltava näyttöä:

On osoitettava
toimintojen järkeistämisen järki. Sitten se toimii, jos sittenkään.
 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi