Veteraanijuhla 2013

Veteraanijuhla20130427

 Naantalin Veteraanipäivä sai kokoon satapäisen juhlavieraiden
arvokkaan joukon lohisopalle ja pieneen juhlatilaisuuteen.
Komentaja Jarkko Iiri yhdessä kaupungin sivistys-
ja sosiaalitoimen kanssa vastasivat juhlan kokoamisesta. Vuoden teeman
mukaisesti ohjelmassa olivat pääroolissa nuoret. Musiikkiohjelmisto oli hellyttävän
hienoa, päävastuullisen Virpi Viljasen hoitaessa juontajan ja pianistin roolia.
Lukiolaisten Robert Heleniuksen ja Aapeli Virtasen puheduo oli selvää tekstiä:
Koulutuksesta saaminen on itsenäisyyden suuria saavutuksia ja heidän
kiitollisuutensa aihe, mitään muutakaan unohtamatta. Huolena olivat niin ikään vuoden teeman ylös nostamat syrjäytyneet nuoret.

 Maanantaina sata vuotta täyttävä Anni
Hacklin
toivoi muilta –ei puheita – ja lyhyesti hän muisteli vuonna 1939
alkanutta ja jatkosodan loppuun asti kestänyttä Lotta-aikaansa myönteisellä innostuksella. Hänen ilmaisunsa ja puheensa sisältö oli täynnä iloa ja elämän makua. Ne raskaat asiat oli siirretty syrjään. Nuoret  kuuntelivat henkeään pidätellen.

Ennen juhlan alkua muitten veteraanien isosiskoksi itseään nimittänyt
kukitettava sankaritar osoitti muistinsa terävyyttä kertomalla, että kaatuneita talvisodassa oli
23.000 ja jatkosodassa yli 60.000 ja haavoittuneita 200.000 yhteensä. Hirmuisia
lukuja.

 Näistä asetelmista huolimatta juhlan teema oli valoisa, ehkä vakavimmat puheenvuorot
olivat lukiolaisten ohella sotahistorian oppiaineen Emma Lehtosen ja Sara
Lahdenperän
esitys talvi- ja jatkosodasta siihen liitettyine
sukulaismuisteloineen, joissa vilahti aseista kieltäytyjä.

 Tilaisuus päättyi Äänisen Aallot
valssiin. Kaunis sävellys ja ajan hengen mukainen teksti.

  • Äänisen aallot on George de Godzinskyn säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama
    suomalainen valssi jatkosodan vuosilta.
    Aloite ”Äänisen aaltojen” sanoittamiseksi ja säveltämiseksi tuli Suomen
    armeijan päämajoitusmestarilta, kenraaliluutnantti A. F. Airolta. Monet tuon
    ajan suositut valssisävelmät olivat alkuaan venäläisiä, kuten Maks Kjussin
    ”Amurin aallot”, Itämeren laivaston kapellimestari G. Dobrianskin ”Elämää
    juoksuhaudoissa” tai Ilja Šatrovin Mantšurian kukkuloilla. Airo piti tätä
    ongelmallisena ja halusi tilalle jotain suomalaista.
    George de Godzinsky sävelsi valssin Äänisjärven rannalla, mistä se sai nimensä.
    Kerttu Mustosen kirjoittamat propagandistiset sanat heijastelevat Suur-Suomi-ideologiaa
    ja kuvaavat suomalaiset Itä-Karjalan vapauttajina. Wikipedia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi