Puolueiden paikka

Ohei­set
ym­py­rät ja el­lip­sit ovat ikään kuin puo­luei­den ko­va ydin: nii­den si­sään
mah­tuu kak­si kol­mas­osaa puo­lueen eh­dok­kais­ta.
Ar­vo­kar­tal­la pis­tää sil­mään, et­tä pe­rus­suo­ma­lai­set
on mui­hin näh­den huo­mat­ta­van ar­vo­kon­ser­va­tii­vi­nen puo­lue – sel­väs­ti
kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin kris­til­lis­de­mok­raa­tit.

• Toi­saal­ta
  tun­ne­tut eh­dok­kaat löy­ty­vät kar­tal­ta jok­seen­kin siel­tä, mis­tä olet­tai­si.
  Esi­mer­kik­si edus­kun­nan pu­he­mies Ee­ro
  Hei­nä­luo­ma (sd) on puo­lueen­sa kon­ser­va­tii­vis­ta sii­peä. Se kuu­los­taa
  jär­keen­käy­väl­tä, on­han juu­ri hän aiem­min joh­ta­nut Sdp:n tais­te­lua pe­rus­duu­na­rien
  ää­nis­tä maa­han­muut­to­kriit­ti­sil­lä lau­sun­noil­laan.

”Ko­koo­mus
on sel­väs­ti kon­ser­va­tii­vi­sem­pi kuin Jyr­ki Ka­tai­sen ja Ale­xan­der
Stub­bin jul­ki­si­vus­ta voi­si pää­tel­lä”, ”O­li­sin olet­ta­nut,
et­tä kes­kus­ta on ko­koo­mus­ta kon­ser­va­tii­vi­sem­pi”, Tuomas Ylä-Ant­ti­la sa­noo.

• Hel­sin­ki­läi­nen
  ve­te­raa­ni­po­lii­tik­ko Os­mo Soi­nin­vaa­ra
  on ta­lous­asiois­sa sel­väs­ti oi­keam­mal­la kuin val­ta­osa uus­maa­lai­sis­ta
  vih­reis­tä eh­dok­kais­ta. Tun­tuu­ko paik­ka ar­vo­kar­tal­la omal­ta?
  ”En ole yl­lät­ty­nyt. Kun pää­tin jat­kaa po­li­tii­kas­sa, pää­tin vas­ta­ta
  kaik­kiin ky­sy­myk­siin re­hel­li­ses­ti. Sil­loin jou­tuu usein täl­lai­seen
  in­ho­rea­lis­tin nurk­kauk­seen. Pi­kem­min­kin ih­met­te­len, olen­ko mui­ta
  vih­rei­tä ar­vo­li­be­raa­lim­pi. Si­tä en ole ko­ke­nut ole­va­ni.” Lainaukset HS 14.10.2012
  

Helsingin Sanomat tykkää tällaisista kenttäanalyyseistä.
Nykyaikainen yhteiskuntatutkimus käyttää niitä. Nuori toimittajapolvi on saanut
koulutusta. Hyvä näin. Analyyttisyys olisikin paikallaan. Ja oikein olisi, että
hahmotettaisiin puolueen sijainti sen sijaan, että keskitytään yksittäisiin
ehdokkaisiin.

Tutun sanomissa tänään mielipidesivuilla suurimman huomion sai
kahden kokoomuslaisen kina karenssipäivän poistosta. Puoluevaltuusto siis
puolue siitä päätti ja valtaosa kansasta ei edes siitä tykännyt. Nyt on kiire
saada kaikki äänet laariin ja niinpä sitä ajetaan kaksilla rattailla. Se ei ole
ihan reilua.

Hesarin jutun mielenkiintoisin kohta oli Osmo Soininvaaran
rehellisyyden puuska: ” Kun pää­tin jat­kaa po­li­tii­kas­sa, pää­tin vas­ta­ta
kaik­kiin ky­sy­myk­siin re­hel­li­ses­ti”. No kaiketi tämä oli tunnustus
siitä, että aikaisemmin hän ei ole vastannut rehellisesti. Kun hän vielä saa
rehellisesti kerrottua, että Ode kannattaa ydinvoimaan, niin sitten hän onkin
takaisin entisessä puolueessaan liberaaleissa.

Helsingin seudun poliittinen ilmasto erilainen, kuin kehä III
ulkopuolinen. Sieltähän nämä kaikki uudet sanat ja jutut telkariinkin kuten stalkkarit tulevat. Vaanijoita tosin on
ollut ja on varsinkin maalaiskylissä ja pikkukaupungeissa. Urbaanit legendat
eli suomeksi sanottuna perättömät juorut ovat nekin tämänkin päivän
arkitodellisuutta. Jos totuus ja omat toiveet ja mielipiteet ovat vastakkain,
sen pahempi totuudelle.