Pelastakaa terveydenhuolto

Sieppaa

Äitienpäivän
tärkein uutinen on viime viikkoineen Pelastakaa Lasten tekemä tutkimus, jonka
mukaan Suomi on paras maa äideille. Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsitteli
aihetta

  • Pe­las­ta­kaa
    lap­set -jär­jes­tö är­syt­ti ku­lu­neel­la vii­kol­la suo­ma­lai­sia ker­to­mal­la,
    et­tä Suo­mes­sa on jo­kin asia hy­vin.
    Jär­jes­tön mu­kaan Suo­mi on maail­man pa­ras maa, jos ha­luaa tul­la jos­sain
    äi­dik­si. Suo­ma­lai­set ei­vät tun­ne­tus­ti su­vait­se Suo­men kiit­te­le­mis­tä
    – ai­na­kaan väi­tet­tä, et­tä so­siaa­li­tur­va ja ter­vey­den­hoi­to toi­mi­vat.
    Jär­jes­tö yh­dis­ti usei­ta äi­tiy­teen vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä. Se mit­tai­li,
    kuin­ka suu­ri on nais­ten ris­ki kuol­la ras­kau­den tai syn­ny­tyk­sen vuok­si.
    Sa­moin si­tä, kuin­ka mo­ni lap­si kuo­lee vii­den en­sim­mäi­sen elin­vuo­ten­sa
    ai­ka­na.
    Mit­ta­rei­na oli myös hie­man laa­jem­min äi­tiy­teen vai­kut­ta­via seik­ko­ja:
    las­ten mah­dol­li­suus saa­da kou­lu­tus­ta, maan tu­lo­ta­so ja nais­ten po­liit­ti­nen
    ase­ma.
  • Ver­tai­lun voit­ta­ja oli Suo­mi. Vii­des­tä
    seu­raa­vas­ta maas­ta nel­jä oli Poh­jois­mai­ta, jär­jes­tyk­ses­sä Ruot­si,
    Nor­ja, Is­lan­ti, Hol­lan­ti ja Tans­ka.
    Lop­pu­tu­los on ta­val­laan it­ses­tään sel­vä. Sel­lai­set maat pär­jää­vät,
    jois­sa käy­te­tään ve­ro­ra­haa so­siaa­li­tur­vaan se­kä kat­ta­vaan kou­lu­tuk­seen
    ja ter­vey­den­hoi­toon. Me­nes­tyk­ses­tä ker­too myös se, et­tä ta­sa-ar­vo
    on ylei­ses­ti hy­väk­syt­ty pää­mää­rä ja mo­lem­pien su­ku­puol­ten työs­sä­käyn­tiä
    roh­kais­taan. Kun vie­lä li­sä­tään suu­ri asu­kas­ta koh­ti las­ket­tu kan­san­tuo­teo­suus,
    kär­ki­maat nou­se­vat esil­le jo näil­lä taus­ta­muut­tu­jil­la.
    Vas­taa­vas­ti on sel­vää ja su­rul­lis­ta, et­tä lis­tan hän­nil­lä ovat köy­hät
    Af­ri­kan maat, jot­ka me­nes­ty­vät huo­nos­ti mo­nis­sa muis­sa­kin mit­tauk­sis­sa.
  • Kiin­nos­ta­via
    ovat hie­man epä­sel­vem­män ryh­män poik­keuk­set. Mik­si Bri­tan­nia on vas­ta
    23:s? Min­kä vuok­si Yh­dys­val­lat on si­jal­la 30 ja lui­suu alas­päin?

    Si­joi­tus­ten per­kaa­mi­nen on opet­ta­vaa esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­toa
    suun­nit­te­le­vil­le. Il­mi käy esi­mer­kik­si se, et­tä Bri­tan­nias­sa yl­lät­tä­vän
    mo­ni äi­ti kuo­lee ras­kau­den tai syn­ny­tyk­sen ai­ka­na.
    Alan brit­ti­lää­kä­rei­den jär­jes­tö (R­COG) ker­too, et­tä äi­deil­le tar­jot­ta­va
    ras­kau­den ja syn­ny­tyk­sen ai­kai­nen hoi­don ja avun ta­so vaih­te­lee Bri­tan­nias­sa
    suu­res­ti: vält­tä­väs­tä kel­vol­li­seen.
    Yh­dys­val­lois­sa taas moi­tit­tiin pre­si­den­tin­vaa­lien kam­pan­join­nis­sa
    poh­jois­mais­ta so­siaa­li­tur­van mal­lia hei­kok­si ja kal­liik­si.
  • OECD:n ti­las­to­jen mu­kaan – os­to­voi­ma
    huo­mioon otet­tu­na – Yh­dys­val­lois­sa ter­vey­den­huol­lon jul­ki­set me­not
    asu­kas­ta koh­den ovat kak­sin­ker­tai­set Suo­meen ver­rat­tu­na. Sil­ti Yh­dys­val­lois­sa
    vas­ta­syn­ty­nei­den las­ten kuol­lei­suus on teol­li­suus­mai­den suu­rin­ta:
    kes­ki­mää­rin 11 000 vau­vaa kuo­lee vuo­sit­tain en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nään.
    Yh­dys­val­lois­sa syn­tyy enem­män kes­ko­sia ja ali­pai­noi­sia vau­vo­ja
    kuin teol­li­suus­mais­sa. Yh­te­nä mer­kit­tä­vä­nä syy­nä tä­hän pi­de­tään
    si­tä, et­tä maas­sa on pal­jon tei­ni­äi­te­jä ja heis­tä pi­de­tään liian vä­hän
    huol­ta.
  • Tei­nien ras­kau­det
    ovat useam­min va­hin­ko­ja kuin van­hem­pien nais­ten, mi­kä taas joh­taa yh­dys­val­ta­lais­ten
    ha­vain­to­jen mu­kaan sii­hen, et­tä tei­ni­äi­dit ve­täy­ty­vät: he ei­vät ha­keu­du
    ter­vey­den­huol­lon pii­riin ei­vät­kä hoi­da riit­tä­väs­ti it­seään tai ras­kaut­taan.
    Tä­mä nä­kyy myös ras­kau­teen liit­ty­vis­sä kuol­lei­suus­lu­vuis­sa. Yh­dys­val­lois­sa
    yk­si äi­ti 2 400:s­ta kuolee syn­ny­tyk­sen yh­tey­des­sä tai syn­ny­tyk­seen
    liit­ty­vien myö­hem­pien komp­li­kaa­tioi­den vuok­si. Suo­mes­sa vas­taa­va
    suh­de on yk­si äi­ti 12 200:s­ta.
  • Ehkä jo­tain opit­ta­vaa on niil­tä köy­hil­tä
    mail­ta, jot­ka ei­vät si­joi­tu lis­tauk­ses­sa ai­van al­hai­sen tu­lo­ta­son­sa
    mu­kaan tai jois­sa äi­tien ja las­ten olot ke­hit­ty­vät hy­vään suun­taan –
    jo­pa kan­san­ta­lou­den kas­vua no­peam­min.
    Yk­si esi­merk­ki on Bang­la­desh. Vuo­des­ta 1990 maan lap­si­kuol­lei­suus on
    puo­lit­tu­nut. Pe­rus­syi­tä ovat nais­ten kou­lut­tau­tu­mi­nen se­kä äi­tiys-
    ja eh­käi­sy­neu­von­ta, jo­ta on käy­ty ja­ka­mas­sa nai­sil­le ja ty­töil­le
    ovel­ta ovel­le. Apu ei ole ai­na edes kal­lis­ta: tar­vi­taan neu­von­taa, an­ti­bioot­te­ja,
    vi­ta­mii­ne­ja ja pa­rem­paa

Tätäkin näkökulmaa, kuten pääkirjoittaja
toteaa kannattaisi pitää esillä, kun tehdään muutoksia terveydenhoitoon. Hyvin
toimivaan järjestelmän sotkemista ei pidä sallia. On harkitsematonta, jos ajatellaan
vaan meidän vanhenevan väestön suurta osuutta. Vanhempien suhteellinen osuus pienenisi , jos lapsia olisi enemmän!

Lue Kirjoituksia palstalta Kevät ja äitienpäivä kirjoitus

12.5.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa