Pata kattilaa soimaa

LipponenykkC3B6nen20130901JPG

Osmo
Soininvaara
blogi on
päässyt Hesarin pääkirjoitukseen. Siinä hänen viisauksiaan lainataan. Yksi
kuuluu: ”Leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä pe­rus­suo­ma­lai­sia.”

Tutkittu tieto kertoo, että toimittajissa on suhteellisesti enemmän vihreitä ja
vassareita kuin muiden puolueiden kannattajia. Soininvaaran pääsy
pääkirjoituksen on oiva esimerkki tästä.

Mutta onhan persuillakin näkyvyyttä ja mahdollisuuksia muita enemmän ja sekin
ennen viime eduskuntavaaleja tuli tutkimuksin osoitettua. Viimeinen vahvistus tuli Timo
Soinin
aamuisessa TV 1 haastattelussa. Timo Soini sai toimittajan
ihailevien katseiden alla puputtaa rauhassa. Palkka ei ole se ongelma vaan
sivukulut, kertoi Soini. Esimerkiksi toimittajan 3.000 palkan lisäksi tulee
toinen saman verran päälle sivukuluja, väitti Soini toimittajan nyökkäillessä.
Siinä tuli ainakin tuplaksi korotettua sivukulujen vaikutus ilman vastaväitettä.

Toimittajatkin ovat ihmisiä. Vaikutusvalta ja keskinäisen kritiikin on kasvattanut monista   herkkähipiäisiä ja mielellään voimaansa näyttäväksi; Majesteettirikos on olla tanssimatta heidän pillin tahdissa.
Paavo Lipponen on hyvä esimerkki. Lipposen
hallitukset tulivat nk. asiantuntija-arvioissa ykköseksi ja kakkoseksi. Kuvasta
näkee, miltä toimituksesta valinta tuntui.
Sen lisäksi tekstiin sujautetaan sellainen väärä tieto, joka näyttää elävän,
vaikka se on monta kertaa vääräksi osoitettu. Lipposen kakkoshallituksen
kuvauksessa on seuraava kohta:

Tar­ja Ha­lo­sen
mi­nis­te­ri­kau­del­la ul­ko­po­li­tiik­ka oli tiu­kas­ti Lip­po­sen hyp­py­sis­sä,
mut­ta Erk­ki Tuo­mi­oja ei Yr­sa Grü­nen mu­kaan ”suos­tu­nut toi­sen viu­lun
soit­ta­mi­seen”. Jän­nit­tei­tä
toi Lip­po­sen tu­ki Yh­dys­val­tain hyök­käyk­sel­le Ira­kiin
. ”Lip­po­sen
ai­ka­na Suo­mel­la oli ko­koaan suu­rem­pi roo­li EU:s­sa”, Heik­ki Pa­lo­hei­mo
to­teaa.
Sitaattia ei ole väitteen
kohdalla, joten se lienee toimituksen omia. Toimitukset vahvistavat omia
näkemyksiään ovelasti, kuten esimerkki osoittaa.
Lipposen vastine oli seuraavan päivän lehden mielipidesivun viimeisenä yhden palstan
suuruisena oikaisuna. Paavo Lipponen kirjoittaa:

En mis­sään vai­hees­sa tu­ke­nut Yh­dys­val­tain hyök­käys­tä Ira­kiin. Kaik­ki
Ira­kiin liit­ty­vät hal­li­tuk­sen pää­tök­set oli­vat tuol­loin yk­si­mie­li­siä
ja ne teh­tiin pre­si­den­tin joh­taes­sa pu­het­ta. Suo­mi nou­dat­ti joh­don­mu­kai­ses­ti
lin­jaa, jon­ka mu­kaan pää­tök­set mah­dol­li­sis­ta Ira­kia kos­ke­vis­ta
sank­tiois­ta on teh­tä­vä YK:ssa (Tur­val­li­suus­neu­vos­tos­sa).
Tä­tä lin­jaa ja hal­li­tuk­sen pää­tök­siä edus­tin kes­kus­te­luis­sa­ni Yh­dys­val­tain
ul­ko­po­liit­ti­sen joh­don kans­sa jou­lu­kuus­sa 2002. Sil­loin Yh­dys­val­lat
oli vast­ikään hy­väk­sy­nyt Tur­val­li­suus­neu­vos­tos­sa yk­si­mie­li­ses­ti
pää­te­tyn Irak-pää­tös­lau­sel­man 1441.

Luemme juttuja ehkä puolueellisesti mutta emme kuitenkaan niin väärin, etteikö
objektiivisestikin arvioiden jotain syvästi asenteellista on toimitusten
työskentelyssä. Neljännen valtiomahdin merkitys on niin suuri, että sen toivoisi
näkyvän myös vastuuntunnossa.

2.9.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa