Rannikkoseudun pääkirjoituksen johtopäätös oli selkeä ja
hyvä: Rohkenen tiivistää päätoimittaja Raija Leppäsen sanoman:
– Osallistukaan aatteenne mukaiseen poliittiseen toimintaan
– Keskustelun tarkoituksena on löytää ratkaisu demokratian pelisääntöjen
mukaisesti.
Tässä yhteydessä voi olla hyvä miettiä usein esitettyä kysymystä siitä, miksi valtuustossa ei keskustella vilkkaampiin. Olen saanut kuulla ihmettelevän kysymyksen
eduskunnan istuntojen seuranneiden suusta: Miksi valtuustossa ei käydä samanlaista
sananvaihtoa. Syitä on monia, ja tässä
alla muutami:
- ·
Käytännön syy on, että istuntokausinaan eduskunta
on viikoittain koolla, valtuusto vain korkeintaan kerran kuussa. Istunnoista lähetetään suoria lähetyksiä sähköisissä
välineissä - ·
Valtiovalta kuulu kansalle noudattaen parlamentarismia,
johon kuuluu eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ja hallituksen
ulkopuolella oleva oppositio kun taas kunnissa kaikki paikat jaetaan
suhteellisen edustuksen mukaisesti. - ·
Kyselyt, joita valtuustoissa voidaan tehdä,
eivät toimi samalla tavalla kuin eduskunnassa, jossa vallassa olevat ministerit
voivat vastata ministeriönsä päällikkönä. Kaupunginhallituksen eikä
lautakuntien yksittäisillä jäsenille eikä edes puheenjohtajilla ole itsenäistä
päätösvaltaa, joka on vain hallituksella ja lautakunnalla kollegiona, joille
valmistelun tekevät virkavastuulliset esittelijät. - ·
Kunnallisessa käytännössä asiat ovat jo valmisteluvaiheessa
lautakunnissa ja monissa asioissa myös julkisesti nähtävissä ja arvioitavissa
paljon ennen valtuustojen lopullista päätöstä. Keskustelu käydään sitten
lehdistössä tai ja muissa välineissä sekä järjestöissä ja viime vaiheessa
valtuustoryhmissä. Useimmiten kaikki on sanottu ennen valtuuston käsittelyä.
- ·
Valtuuston keskustelu jää täten useimmiten
päätöksen perustelujen kertaamiseksi ja siksi harvoin tulee esiin mitään
merkittävää uutta. Vanhan kertaamine ei
kiinnosta julkista sanaa eikä sellaista halua yksittäinen asukas tulla
kuulemaan.
Tässä asetelmassa on todella hyväksi, jos suurempi osa
asukkaista saataisiin Raija Leppäsen ehdottamalla tavalla osallistumaan oman
aatteensa mukaiseen järjestötoimintaan. Paikallislehti on hyvä foorumi, mutta ymmärrän
senkin päätoimittajan ajatuksen, että asemasodan kertaaminen ja selostaminen ei
ole kiinnostavaa. Se voi pahimmillaan tappaa uusien aiheiden ja keskustelijoiden
esille tulon.
