Kauppalehti oli tilannut laskelmat
kuntien rahoituksen muutoksesta, jos sote-maakuntamalli toteutetaan luvatulla
tavalla. Tällaista tietoa on kaivattu ja sitä on turhaan pyydetty siksi, ettei
SSS-hallituksen taikurit taida itsekään tietää miten ja milloin suuret sanat
muutetaan ensiksi laeiksi, sitten muiksi säädöksiksi, yhtiöksi, kaupoiksi ja
muiksi tarpeellisiksi teoksi, jotta maakuntavaltuustot pystyisivät toimimaan ja
kunnat jatkamaan tynkäelämäänsä.
Kauppalehden artikkelin kuntakohtaisen
laskelman ovat tehneet Naantaliakin avustanut kuntatalouden asiantuntijat, hallintotieteiden
tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä. Kauppalehden
raamittamat muutosarviot laskettiin julkisuudessa olleiden tietojen
perusteella. Laskelmassa kiinteistöveron tuotot on jätetty kunnille.
Yhteisöverotuotoista ja verotulojen tasauksista puolet on jätetty kuntiin.
Tästä linkistä pääsee heidän laskuriin
Artikkelissa kerrotaan mm:ssa: (lihavoinnit mr)
Kauppalehdelle tehdyn laskelman
mukaan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen korkein kunnallisveroprosentti
voisi olla Miehikkälässä, jossa laskennallinen veroprosentti olisi 18,73
prosenttia ja alin Pelkosenniemellä, jonka kunnallisvero olisi 1,61 prosenttia.Kuntien rahoitukseen tarvitaankin
uusia tasausmekanismeja, jotta kuntien väliset veroerot eivät kasvaisi liikaa.
Rahoituspäätösten pitäisi valmistua lähiaikoina.
Tarkentavassa haastattelussa
tekijät vastasivat KL:n toimituksen kysymyksiin:
Valtio rahoittaa maakuntien
sote-tehtävien järjestämistä ja kerää tähän rahoja tuloverotuksen yhteydessä.
Mitä tämä tarkoittaa veronmaksajan valtionverolle?”Nyt valtion ansiotuloverolla
kerätään 6 miljardia euroa vuodessa. 12 veroprosenttiyksikön suuruinen
kunnallisveron siirto tarkoittaa 11 miljardin euron siirtoa valtion
tuloveroon.Tämä tarkoittaa sitä, että progressiivisen veron on pakko alkaa alemmista
tuloluokista ja progressio kiristynee.Uskotteko, että kunnat laskevat
veroprosenttiaan vastaavasti poistuvien sote-kustannusten verran?”Jos pakolla lasketaan, niin
laskevat. Osalle lasku on siis liikaa. Aivan matalimman veroprosentin kunnissa
saattaa tulla kiusaus nostaa veroprosenttiaan, jotta elinvoimaan ja
elinkeinoihin liittyviin asioihin voitaisiin `panostaa`.”Onko poliitikoilla unohtunut jotain
oleellista sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskuvioissa?”Sote- ja maakuntauudistus sinänsä on
hyvin määrätietoinen etenemä kohti hallinnollista maakuntamallia. Se,
millaisella askelluksella tähän yksityiskohtia myöten päästään on vielä pitkään
valmistelussa. Maali on päätetty. Keinot, joilla maaliin päästään on
keksittävä. Esimerkiksi kuntakohtainen verotulon tasaus on mielenkiintoinen
asia, tarvitaanko sitä, kun maakuntien rahoitus siirtyy tuloverotuksen piiriin,
progressioon. Se, kuinka järjestely saadaan jokaiselle suomalaiselle
veroneutraaliksi, on täysi arvoitus. Näin valmistelevat ministerit ovat meille
luvanneet.”
Kyllä tässä tulee hiki ihan vieressä seuraajallekin. Naantalinkin lukuja (veroprosentti 6,5 %) katsellessa huomaa, että hyvin hoidetusta sotesta näyttäis olevan haittaa kaupungin tulevassa elämässä. Jos siitä vielä seuraa palvelujen heikentyminen, kuten pelättävissä on, niin väärinhän homma menee.
Tätä ei pidä seurata tumput suorina. Pallo on nyt hallituspuolueiden paikallisilla edustajilla, me oppositiossa olevat tuemme ponnistelujanne huutokuorossa ja asian valmistelussa.
