Eri suuntiin on meillä retki…

• (Kuntaliitto
  tiedottaa 2.5.2013) Kuntaliiton hallituksen mukaan sosiaali- ja
  terveydenhuollon palvelurakennetta pitäisi voida tarkastella myös muista kuin
  tiukoista väestömäärään perustuvista lähtökohdista.
• Näitä ovat muun muassa
  alueen taloudellinen, väestöllinen ja henkilöstövoimavaroihin liittyvä
  palvelujen järjestämiskyky sekä olemassa olevat palvelujärjestelmät ja
  yhteistoiminta, todetaan liiton lausunnossa. Johtopäätöksenä on, että näistä
  syistä johtuen valtioneuvostolla pitäisi olla toimivalta myöntää poikkeuksia
  sote-alueita muodostettaessa.
• ​Kuntaliiton hallitus antoi torstaina
  2.5.2013 yksimielisen lausunnon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon
  palvelurakenneuudistusta. Lausuntopäätöksen taustalla on liiton huoli siitä,
  että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei etene samantahtisesti
  kuntarakennelain kanssa.
• Liitto painottaa, että
  kunnilla on oltava tiedossaan rakennelain edellyttämän selvitystyön kannalta
  merkitykselliset sote-linjaukset.
• Kuntaliitto on aiemmissa
  kannanotoissaan todennut, että niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin
  kuntarakenneuudistuksen lähtökohtana on oltava vahva peruskunta. Siellä missä
  tällaisia ei synny, tarvitaan hyvin tiivistä kuntien yhteistoimintaa.

Käytännön
järjen ääni alkaa pikku hiljaa kulua. Kuntaliiton tiedotteen voi lukea tästä
linkistä.
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/05/Sivut/vaestomaara-kriteeri-sote-uudistus.aspx

Hesarin
Sote-ryhmä sen sijaan on taas toisessa äärimmäisyydessä. Siellä on nimenomaan
lähtökohtana vain terveys ja vain terveys. HS:n soteryhmän esitys on alla olevan mukainen.
Alleviivaukset MR

1 Jär­jes­tä­mis­vas­tuu
so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta py­syy kun­nal­la, jos kun­tia on
15–25.

2 Jos kun­tia
on enem­män, jär­jes­tä­mis­vas­tuu on täs­sä vai­hees­sa ir­ro­tet­ta­va
kun­nis­ta.

3 Jul­kis­ten
so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­vas­tuu ja ra­hoi­tus on
ol­ta­va yk­sis­sä kä­sis­sä mu­kaan lu­kien sai­raus­va­kuu­tus­kor­vauk­set,
Ke­la-kor­vauk­set yk­si­tyi­sis­tä lää­kä­ri­palk­kiois­ta se­kä tut­ki­muk­sis­ta
ja hoi­dois­ta, mat­ka­kor­vauk­set, kun­tou­tus ja mah­dol­li­ses­ti lää­ke­kor­vauk­set.

4 So­siaa­li­huol­lon
ja ter­vey­den­hoi­don in­teg­raa­tio on hy­vä ta­voi­te.

5 Ke­lan mak­sa­mia
päi­vä­ra­ho­ja pi­tää tar­kas­tel­la erik­seen, jot­ta hoi­ta­mi­sen no­peut­ta­mi­seen
kan­nus­tet­tai­siin.

Käytännön
kokemus ja yhdistetty maalis-työläisjärki sanoisi, että asetelma
olisi mietittävä uusiksi.

Sosiaali- ja terveystoimet yhdistetään vain kuntatasolla. Sen sijaan terveydenhuolto
organisoidaan hierarkkisesti valtio / asiantuntijajohtoiseksi toiminnaksi.
Laatikkoleikkinä tilanne näyttäisi alla olevan kaltaiselta. Tähän malliin voidaan – jos väkisin halutaan – liittää yksityinen terveydenhuolto tuottajana ihan kuten nykyisin jo käytännössä toimitaan.