Sanna Marinin(sd) hallituksen suosio on korkealla. Vähintään tyytyväisiä hallitukseen oli syyskuun kyselyssä 68 % haastatelluista.
Tulosta on selitelty sillä, että hallitus on tehnyt elvyttävää politiikkaa, eikä menoja ole karsittu. Kevään kehysriihessä ministeriöt saivat, mitä ymmärsivät pyytää. Siksi tuntui, että syksyn budjettiriihessä tuskin uutta ryskettä kuullaan. Toisin kävi. Budjetti-esitys kasvoi 80,5 miljardiin euroon Alijäämäksi tuli kahdeksan miljardia. Ensi vuonna valtiolla on velkaa 146 miljardia. Se on kolminkertaistunut 15 vuoden aikana.
Velkaan on viitattu kintaalla hallituksissa sitten vuoden 2008.Hyviä perusteitakin on ollut. Maan talous korjattiin vuosituhannen vaihteessa kovin ottein. Se ei ollut kivutonta. Hyvän jakoa on siten voitu ja tarvinnutkin harrastaa ,varsinkin kun lainan korot ovat olleet jopa negatiivisia. Nyt on toisin. Ensi vuonna valtion korkomenot kasvavat miljardiin euroon.
Marinin hallituksen johtoviisikko on selvinnyt hyvin tehtävästään poikkeuksellisissa oloissa. On ollut koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota, kansainvälinen korkea inflaatio sekä tuoreet ongelmat Euroopan sähköpörssin ja johdannaismarkkinoiden kanssa. Siina ohessa on investoitu tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä ponnisteltu ulkomaisten investointien puolesta. On ollut ”hirmuista menoa” kuten ikivanha Juho-Kusti sanoisi.
Valtiovarainministerin olisi odottanut rakentavan tässä tilanteessa budjettiesityksen toisin. Työllisyys on ennätyksellisellä tasolla. Työttömyys sivuaa alimpia tasoja tällä vuosituhannella. Koronasta toipunut yritystoiminta sai viime vuonna kiinni kasvusta ja hyvä veto on jatkunut. Avoimia työpaikkoja on enemmän kuin vuosiin ja kaikista tekijöistä on pulaa. Nyt olisi ollut aika hillitä menoja, leikata inflaatiota, kerätä kassaa ja varautua ennustettuun talouden taantumaan. Menoharkinnalla hallitus olisi vahvistanut uskottavuuttaan myös talouden hoidossa ja rauhoittanut tulevaa talvea ajatellen yritysten luottamusindikaattoreita, jotka nyt osoittavat punaista.
Kun hallituksen syntysanat lausuttiin kesäkuussa 2019,pääministerinä aloittanut Antti Rinne(sd) totesi, että ”tämä hallitus on sitoutunut reiluun ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuspolitiikkaan niin, että huomenna on paremmin kuin tänään niin Suomessa, Euroopassa kuin kansainvälisesti”. Huomen ei ole ollut vielä haavi, mutta tässä on ehkä se rakentunut ongelma.
Hallitus on luvannut kansalaisille kaiken tukensa; se koskee hintojen nousua, turvallisuutta ja kestävää tulevaisuutta. Ratkaisuja haetaan poltto-aineiden ja sähkön hintaan, maatalouden kannattavuuteen, elintarvikkeiden ja asumisen kustannuksiin, kansalaisten toimeentuloon, ,vanhusten palveluihin ja mihin kaikkeen .Kansanedustajat vaatimuksineen esiintyvät kuin yhdestä puusta Kaikkiin ilmeneviin ongelmiin halutaan ja haetaan valtiovallan ratkaisua. On unohtunut, että joku vastuu on meillä tavallisilla tallaajilla . Poliittisella päättäjällä pitää olla uskallus sen sanomiseen. Se tuo sitä uskottavuutta.
Lohduttavaa on, että emme tiedä todellisesta puutteesta mitään. Varsinkaan, jos vertaamme elämäämme vanhempiemme ja isovanhempiemme kokemuksiin.
RAUNO SAARI
