Toiselle kierrokselle

Rauno Saari C 20200512
Äänestäjät ovat kuukauden lopussa vaativan tehtävän edessä. Pitäisi valita presidentti kuudeksi vuodeksi tai ehkä jopa 12 vuoden ajaksi.

Ehdokkaita on yhdeksän ja ansioita heillä on  runsaasti. Kysymys tiivistyy, kenen  arvot ja punnitut kyvyt antavat parhaan valmiuden Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen johtoon  yhteistyössä   valtioneuvoston kanssa.

Demokratia ei ole   kovassa huudossa maailmalla.

Vaalit ovat siksikin tärkeät. Vaikka joskus on valittu” työväen presidenttiä” , valittava presidentti on kaikkien suomalaisten presidentti. Kansanvalta on koettu keinoksi   erimielisyyksien hoitoon. On osattava tehdä kompromisseja, joilla turvataan myös vähemmistössä olevien oikeudet. Presidentillä on tässä roolinsa, vaikka suora kansanvaali järjestelmänä ylläpitää turhankin runsasta kuvaa presidentin  vallasta ja haikailee presidentille yhä aktiivisempaa roolia.

Presidentin perustuslaissa säädetyt tehtävät ovat kapeat, mutta painoa niissä on. Edustus puolustusliitto Natossa on avartanut vielä näköalaa. Tämä rooli   on tosin vallan ja vastuun osalta vielä   säätämättä ja nojaa nyt presidentin omaan harkintaan. Niinistö on osannut sitä puolta taidolla  hoitaa. Suhde eduskuntaan saattaa tulevaisuudessa ratketa   siirtämällä presidentin valinta eduskunnalle.

Ulkopoliittinen keskustelu käy nyt tunteella.

Puhutaan julmasta hyökkäyssodasta ikään kuin kaikki sodat eivät olisi julmia ja tuomittavia. Ajattelu edustaa kerrasta  poikki  asennetta. Elämä on harvoin sellaista Sotien tuomitseminen ja rauhan puolesta puhuminen ei ole pelkuruutta. Sellaisia henkilöitä juuri nyt  tarvittaisiin.

Suomi on kiinni vahvasti läntisessä yhteistyössä. Keskusteluyhteyden pitäisi toimia kaikkienkin, mutta ainakin naapureiden kanssa. Presidentin ajatusten jakolinja ei voi olla viha-rakkaus. Vähiten odottaa häneltä kansan  pelottelua sodalla  tai  linnoitustöillä .

Kampanjaporukat tekevät pyöreitä vuorokausia ja kannatuskyselyjen tuloksiin reagoidaan vaalipäivään asti. Varovaisen laimeaa on meno   ollut. Muutakin tarvittaisiin, kun irrottelua    rättivääpelistä tai   Lotta Lungreenista.

Mikäli Kauppalehden asiantuntemukseen on uskominen- ja miksei uskottaisi – presidentiksi valitaan   Alexander Stubb.

Kun kukaan  ei yllä  tammikuun vaalissa tarvittavaan  enemmistöön , Stubbin vastaehdokkaaksi tulee helmikuussa Pekka Haavisto. Näin siis , jos on uskominen Kauppalehteen – ja miksei uskottaisi?

Perussuomalaisilla on ollut kesästä alkaen oma  käsityksensä siitä kuka  Stubbin kanssa kamppailee. Jussi Halla-ahon esiintymisestä näkyy, että hänelle riittää, kunhan oma väki pysyy uskollisena. Järkeily kulkee siten, että poliittisessa keskustassa pukumiehet Stubb, Haavisto ja Olli Rehn taklaavat toisensa ja Jutta Urpilainen sekä Li  Andersson vievät ääniä Haavistolta.

Niin tai näin, jännitys jatkuu toiselle vaalikierrokselle.

Yhtä asiaa ei tarvitse jännittää. Vaalissa on monta presidentiksi valmista ehdokasta. Suomi tulee saamaan maaliskuussa   presidentin, joka selviää kunniallisesti tehtävästään.

15.1.2024

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Sisällysluettelo

 


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa