Vilhelm Junnila, PS, ja Tommy Björkskog, KD, kirjoittavat Rannikkoseudussa 7.5., että kysymys Naantalin seuraavan palvelutalon sijainnista olisi noussut esiin yhtäkkiä vastatänä keväänä ”keinotekoisena vastakkainasetteluna”. On paikallaan kerrata faktat.
Todettakoon ensin, että kaupungilla ei ole tällä hetkellä omistuksessaan missään palvelutalolle valmiiksi kaavoitettua tonttia. Keskustassa sillä oli neljä tonttia, joihin osalle olisi voinut kaupunginvaltuustossa jo hyväksytyn lainvoimaisen asemakaavan perusteella sellaisen yksikön rakentaa, mutta ne kaikki myytiin muuhun tarkoitukseen. Kaikille muille sijaintiratkaisuille tarvitaan vähintäänkin valitusmahdollisuuden alainen poikkeamispäätös.
Erikoisinta siis on, että vaikka tarve on ollut tiedossa jo kymmenisen vuotta, niin Naantalissa on vain keskustakorttelissa täysin valmis palveluasumismerkinnällä varustettu kaava. Tämän valmiinkaan kaavan mahdollisuutta ei vain ole haluttu käyttää!
Kuntavaaliohjelmamme ilmaisi jo vuonna 2012: ”Palvelutalosäätiön asuntojen kova kysyntä näyttää edellyttävän lisäpaikkoja. Niitä on hyvä saada keskustan läheisyyteen nykyisen talon yhteyteen. Rymättylän Katavakoti on hyvä yksikkö. Sen laajentamista on tarpeen kasvaessa harkittava. Merimaskun tarpeet tyydytetään näillä kahdella suunnalla.Velkuan osalta Kummeli näyttää ihanteelliselta ratkaisulta.”
Jo 2013 tiesimme kaikki, kuinka kiireellinen tarve on kyseessä. Tuolloin myös keskustan rakennemalli ja yleiskaava valmistelivat asian ratkaisemista. Junnilan ja Björkskogin mainitsemat keväällä 2021 ”keksityt kaavoittamisen vaikeudet” ovat hölynpölyä.
Vuonna 2019 kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Hanna Gustafssonin, Kok, esittämän ja Tero Tavion, Kok, kannattaman pöytäkirjamerkinnän:
“Tehdään vanhustenhoitoon kokonaissuunnitelma palvelutarpeista, resursseista, tukipalveluista ja selvitetään yksityiset palveluntuottajat huomioiden kotihoidon, tuki- ja palveluasumisen sekä laitoshoidon tarpeet suunnitelmakaudelle 2020 – 2023.
Käynnistetään kaavoitustyö palveluasuntorakentamista varten.”
Samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi äänin 6-5 Hannu Aallon, Sdp, esityksen pöytäkirjamerkinnäksi:
”Kaupungin on turvattava tuettujen palveluasuntojen rakentaminen niin, että suunnittelu aloitetaan välittömästi ja samassa yhteydessä tutkitaan tehostetun palveluasumisen rakentamisen tarve samaan kiinteistöön.”
Enemmistössä äänestivät Hannu Aalto, Sdp Tommy Björkskog, Kd, Juha Eura, Ps Sirpa Hagsberg, Sdp, Mirva Maine, Vihr, ja Pirjo Maja, Sdp.
Tämän pöytäkirjamerkinnän hylkäämistä kannattivat Hanna Gustafsson, Kok, Heini Jalkanen, Kesk, Jan Lindström, Kok, Tero Tavio, Kok ja Markku Tuuna, Kok.
Pian tämän jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Lindström kirjoitti
Facebookissa 30.10. 2019: ”Ensi vuonna kaavoitamme uuden mahdollisen palvelutalon paikan. ”
Kimmo Aho, Sdp, vastasi hänelle 5.11.2019 sdpnaantali.fi-sivulla: ”Sdp:n esittämä pöytäkirjamerkintä, että kaupungin on turvattava tuettujen palveluasuntojen rakentaminen niin, että suunnittelu aloitetaan välittömästi ja samassa yhteydessä tutkitaan tehostetun palveluasumisen rakentamisen tarve samaan kiinteistöön, sai kaupunginhallituksen enemmistön tuen. Kokoomus ja Keskusta jäivät tässä vähemmistöön. Heidän mielestään riittää, että aloitetaan kokonaissuunnitelman laatiminen suunnitelmakaudelle 2020-2023 jakäynnistetään kaavoitustyö mahdollista palveluasuntorakentamista varten. Eli käytännössä tämä tarkoittaa mahdollista toteutusta sitten joskus, vaikka vanhuksia on tietojen mukaan jo tälläkin hetkellä jonoksi asti. ”
Kun tiedossa on, että yli 75- vuotiaiden naantalilaisten määrä kasvaa vuosittain yli 140:llä, niin kysymys kuuluu, missä ja kenen toimesta on keksitty vastakkainasettelu ja sen myötävuosikausien jarrutus Naantalin kipeästi tarvitseman uuden vanhusten palvelutalon rakentamiseksi.
Kimmo Aho, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd)
Ei kai tämä palvelutalokysymys ole nousemassa kuntavaalien keskeiseksi teemaksi Naantalissa? Tuetun ja tehostetun palveluasumisen tarve varmasti kasvaa väestön ikääntyessä, mutta erästä kasikymppistä ystävääni lainaten: niissä on kyse ”loppusijoituksesta”. Vanhuutta voi sitä ennen olla elettynä jopa kymmeniä vuosia. Pitäisikö miettiä myös tätä välivaihetta eläviä ihmisiä?
Moni toki haluaa asua mahdollisimman pitkään omassa, tutussa kodissaan, vaikka apua ja tukea arkipäivästä selviytymiseen tarvitsisikin. Mutta yhä enemmän on niitäkin, suhteellisen hyväkuntoisia ikäihmisiä, joiden ainoa ongelma on yksinäisyys ja sen mukanaan tuoma turvattomuuden tunne. Turussa on jo tunnistettu kotona asumisen ja palveluasumisen sijoittuvan asumisen kasvava tarve. Laatusanoina ovat esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Toki myös palvelujen saatavuus on tarpeen tullen turvattava.
Rahalla tietenkin saa mitä haluaa jo nyt… mutta eläkeläisten taloudellinen tilanne on Suomessa pääsääntöisesti synkeä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vain 10 prosentilla suomalaisista eläkeläisistä on kohtuullinen elämiseen riittävä eläke!
Toivottavasti ikäystävällistä Naantalia rakennettaessa nähdään myös se metsä, eikä vain puita…
Lähetetty laitteesta Galaxy