Luultavasti Naantalin Musiikkijuhlien ensimmäisten juhlien aikana tapasin Jaakko Kuusiston isänsä Ilkan ja veljensä Pekan kanssa.
Siitä se alkoi yhteinen taival ja tarkoitus oli sitä jatkaa vielä pitkään.
Naantalin juhlat ja Jaakko kehittyivät siis yhtä jalkaa.
Jaakko oli Mirjan Friedin opissa Naantalissa ja USA:ssa. Ja myöhemmin Jaakko opetti itse aktiivisesti ja esiintyi juhliemme kantataiteilijoiden keskeisenä virtuoosina lukemattomissa konserteissa. Jaakon musiikin monipuolisuudesta olemme päässeet nauttimaan kymmeniä kertoja ja tänä vuonna toivoimme kaiken jatkuvan…
Hän oli ahkera ja aikaansaava ja häntä tarvittiin moniin toimiin niin taiteessa kuin yhteiskunnaassa muuallakin. Jaakko Kuusisto oli valmis apunsa antamaan.
Mutta liian usein kohtalo on kohtuuton lahjakkuuksille ja siitä tässä tapauksessa koko inhimillinen kulttuurielämä kärsii – aukko on suuri.
Pidemmän päällä ja maasta irrottautumalla voi lohduttaa, ettei elämän pituutta merkittävämpää on sen syvyys ja korkeus.
– Verraton mies elää monista kauneimmista ja tärkeimmistä muistoistaan rakentuvaa juhlavaa elämää, jossa asutaan hienossa kylpylässä, ollaan ystävien ja rakkaiden kanssa kamarimusiikkijuhlilla tai merellä, suurten orkesterituotantojen säihkeessä, käydään poliittista keskustelua, tilataan hienoja jälkiruokia ja makoisia juomia, jopa pämpätään hieman, Pekka Kuusist
o kirjoitti Jaakon sairauden vääjäämättömyydestä kertoessaan.
Jaakko Kuusisto ei ollut vain kulttuurin edustaja, vaan toimi myös yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Jaakko Kuusisto kantoi huolta yhteiskunnan henkisestä terveydestä. ja rohkeasti hän haastoi jalkoihinsa henkisiä versoja tallaavan yksisilmäisen talousmahdin.
Naantali on menettänyt ystävänsä ja monet meistä ystävän ja hienon ihmisen.
Otamme osaa omaisten ja kaikkien kulttuurin ystävien suruun.
Mikko Rönnholm
