Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Suomen talouden käänteiden tekijä on EKP

Euroopankorot20180430

Lontoon olympialaisten aikana vuonna 2012 EKP:n pääjohtaja Marion Draghi oli
panelistina Lancaster Housessa tilaisuudessa, jossa oli tarkoituksen saada
investoijia Iso Britanniaan.

Draghilla oli kuitenkin painavampaa asiaa mielessä.

Yhteisvalutta euro oli vaikeuksissa lainauskustannukset
olivat korkealla Kreikassa, Espanjassa ja Italissa.  Yleisesti spekuloitiin euroalueen  hajoamisesta. 
Oli tullut aika vetää
linjaa

(“Within our mandate, the ECB is ready to do
whatever it takes to preserve the euro,” Mr Draghi said, pausing for effect. “And
believe me, it will be enough
.”)

Mandaattimme puitteissa EKP on valmis tekemään kaiken sen mitä vaatii euron
säilyttämiseksi. Pienen paussin jälkeen hän jatkoi:
”Uskokaa minua, se tulee
olemaan tarpeeksi.”

Näiden lauseiden perusteella Mari Draghi valittiin FT:n
vuoden henkilöksi vuonna 2012.
Hän ohitti jopa Angela Merkelin, josta tuli FT:n seuraavassa luokituksessa
vuoden nainen.

Kirjoitin vuoden lopulla 2012:

Jos siis halutaan kriisin käännettä hakea viime vuodelta,
niin se tapahtui siis Lontoossa italialaisen EKP:N pääjohtajan toimesta.
Aikamoista kohtalon ivaa, vai mitä,

Jälkeen päin arvioituna kohtalon iva on vain vahvistunut.
Olemme eläneet vaihtelevia vaivaloisa  kuvioita Euroopassa ja monien mutkien
kautta on vihdoin viimein päästy täälläkin nousu-uralle -tosin viisi vuotta USA:n jälkeen.

Siitä kaikki nyt haluavat
ottaa kunniaa itselleen eikä vähiten Suomessa Sipilän onneton tunarihallitus.

Kauppalehti uutisoi tänään vapunaattona EKP:n politiikan
vaikutuksista euromaihin. Uskokaa tai älkää, se ei ole ollut vähäistä mukaillen
Marion Dragia ja sen osoittaa Kauppalehden alla lainattu Tapio Nurmisen
artikkeli:

Vajeet saatiin
hallintaan matalien korkojen ansiosta, mutta tulevaisuuteen on investoitu
kitsaasti.
KL 30.4.2018

Käytännössä kaikkien euroalueen maiden pitäisi pystyä
painamaan julkinen vajeensa tänä vuonna alle kolmeen prosenttiin
kansantuotteesta. Omaa ansiota tässä savotassa on vähän. Suurin kiitos kuuluu
Euroopan keskuspankille (EKP).

EKP pelasti vakavaan velkakriisiin ajautuneen talous- ja
rahaliiton laskemalla korot käytännössä nollaan ja ostamalla markkinoilta
joukkolainoja niin, ettei korkotaso pääse nousemaan.
Nollakorkojen ansiosta euromaat ovat
viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana säästäneet korkomenoissa yhteensä 1
150 miljardia euroa. Tämä käy ilmi Saksan keskuspankin ja saksalaisten
taloustutkimuslaitosten laskelmista.

Esimerkiksi Suomen
korkosäästöt ovat vuosina 2008–2017 olleet 17,5 miljardia, kun vertailukohtana
on vuoden 2007 korkotaso.

EU:n ja euroalueen suurin kansantalous Saksa säästi
tällä laskutavalla 294 miljardia ja Italia 216 miljardia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että euromaiden julkisten
talouksien tasapainottuminen on suurelta osin EKP:n ansiota.

”Vajeet eivät ole supistuneet menoleikkausten vuoksi,
vaan siksi, että poikkeuksellisesti taloudet ovat kasvaneet ja samaan aikaan
korot ovat olleet alhaalla”, Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja Clemens
Fuest on analysoinut tilannetta.

Berliiniläisen DIW-tutkimuslaitoksen johtaja Marcel Fratzer
on puolestaan muistuttanut, että EKP on avannut euromaille mahdollisuuden tehdä
tulevaisuuden kannalta tärkeitä investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja
infrastruktuurin parantamiseen. Tähän mahdollisuuteen on useimmissa maissa
kuitenkin tartuttu hyvin varovasti.

Saksan vihreiden liittopäiväryhmä on pyytänyt maan
valtiovarainministeriöltä selvitystä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden
korkosäästöistä. Selvityksen mukaan liittovaltio budjetoi korkomenoihin
vuosille 2008–2017 450,4 miljardia, mutta todellisuudessa menot olivat vain 288
miljardia. Pelkästään liittovaltio säästi näin 162 miljardia. Tämän päälle
tulevat vielä osavaltioiden ja kuntien säästöt.

EKP on avannut euromaille poikkeuksellisen mahdollisuuden
tehdä tulevaisuuden kannalta tärkeitä investointeja.”

Nimenomaan Saksaa on syytetty siitä, ettei se ole
investoinut riittävästi ja tukenut näin koko euroalueen talouskehitystä.
Liittokansleri Angela Merkelin edellinen hallitus keskittyi
valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen johdolla puristamaan maan
budjettivajeen nollaan.

Merkelin neljännen hallituksen valtiovarainministerille Olaf
Scholzille matalat korot mahdollistavat hallitusohjelmaan kirjatut 46 miljardin
lisämenot kuluvalle vaalikaudelle.

Ekonomistit varoittavat, että ”korkodopingilla”
aikaansaatu vajeiden kutistaminen voi kostautua, kun korkotaso lähtee
vääjäämättä nousuun. Erityisesti Portugalissa ja Espanjassa vajeet on saatu
vain vaivoin sallittuihin rajoihin, vaikka talouskasvu on ollut reipasta.
Ylivelkaantunut Italia on kokonaan oma lukunsa, jos ja kun korot nousevat.

Silti EKP:n löyhä rahapolitiikka helpottaa euroalueen
julkisia talouksia vielä pitkään, koska useimmilla mailla on entistä enemmän
matalan korkotason aikana otettuja pitkiä lainoja. Siksi EKP:n on myös helpompi
kiristää rahapolitiikkansa asteittain.

Korkosäästöjä käytetään lähikuukausina varmasti yhtenä
painostuskeinona, kun Saksaa yritetään taivuttaa panostamaan enemmän euroalueen
kriisikestävyyden parantamiseen.

EKP:n doping

Euromaat ovat 2008–2017 säästäneet korkomenoissa n. 1150
miljardia.Saksan kumulatiivinen säästö samalta ajalta on 294
miljardia. Viime vuonna Saksan liittovaltion korkomenot olivat 17,5 miljardia.
Suomi on kirjannut viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana 17,5
miljardin hyödyn.
Säästöjen ansiosta kaikki euromaat pystyvät ennusteiden
mukaan painamaan vajeensa tänä vuonna alle kolmeen prosenttiin
kansantuotteesta.
Säästäjille matalat korot ovat olleet myrkkyä, minkä vuoksi
erityisesti oikeisto on Saksassa arvostellut kitkerästi keskuspankkia.

Tämä on vahva sanoma, joka ei ole kunniaksi politiisille
päättäjille, joiden liian myöhään liian vähän ja väärään suuntaan tehdyt toimenpiteet
on joutunut riippumaton EKP korjaamaan.

Erkki Liikanen on Suomen Pankin pääjohtajana ollut EKP:n neuvostossa
päättämässä pankin linjasta. Hän kuului aluksi haukka ryhmään, arvioidaan FT:ssä,
mutta siirtyi keskelle. Tästä syystä hän voi olla todellinen vaihtoehto
seuraavaksi EKP:n pääjohtajaksi. Se voisi olla Suomelle onneksi, sillä
pääjohtajaksi nouseva Olli Rehn mukavana miehenä voi olla aluksi liiankin
ymmärtäväinen tuolle kelvottomalle Sipilän hallitukselle, josta hän onnekseen 
pääsi pois.

Professori Roope Uusitalo kirjoitti 20.4.208 Suomen
Kuvalehden kolumnissa kriittiseti arvioidessa Sipilän hallituksen sankariteoista
nostaa työllisyysastetta omin toimenpitein

Kaikki yhteen
laskettunakin, sellaisia viime vuoden kevään jälkeen tehtyjä päätöksiä, joiden
vaikutus ei vielä ollut mukana viimevuotisissa ennusteissa ja jotka olisivat
voineet työllisyyteen jo vaikuttaa, ei monta ole. Jos ennusteissa ei ollut
pahoja virheitä, johtopäätös on väkisinkin, että talous kääntyi kasvuun
tuurilla eikä taidolla.

Tuurin lisäksi yllä kerrottu todistaa, että varsinainen
tekijä taloudellisen käänteen onnistumisen taustalla on ollut EKP, joka ei ole ottanut ohjeita Suomen
hallitukselta – päinvastoin auttanut sitä vastoin sen tahtoa – ja se on paljon.
MR 30.4.2018

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi