Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Suhteellisia faktoja – suhteellisia tunteita

Päätoimittaja Kari Vainio aloittaa 7.10.2018 näkökulma kolumninsa

Barack Obama kävi puhumassa viikko sitten Suomessa.
Maailmassa ei enää ole salaisuuksia.
Ei riitä, että ihmisille kerrotaan asioiden olevan hyvin. Heidän täytyy tuntea
se.

Obama otti esimerkin Nigeriasta. Siellä kylän asukkaat
näkevät puhelimella, miten ihmiset asuvat Ruotsissa. Siinä on nigerialaisille
tavoiteltavaa.
Obama haluaa uskoa hyvään, vaikka näkee kilpailun hyvästä elintasosta haastavan
maapallon kantokyvyn.

Tämä on näkökulma, johon kehitysuskovainen on mielellään
tarttunut. Olen taas, kun on haluttu nähdä loistavan suomalaisen innovaation
Nokian tapausta mollivoittoisesti, monissa keskusteluissa tuonut esille
tosiasian, että Nokia puhelinjärjestelmineen toi Suomen hyvinvoinnin lisäksi
ennen muuta mahdollisuuksia koko maailmaan – miljardeille ihmisille.
Yhteydenpidon ja tietojen välityksen utopia on arkipäivää. Se näkyy
nigerialaisen mahdollisuudesta unelmoida paremmasta ruotsalaisesta asumisesta.

Kari Vainio kirjoitti:

Hyvään tai ainakin aikaisempaa parempaan uskoi myös ruotsalainen lääkäri Hans
Rosling
. Siitä kertoo hänen keväällä julkaistu kirjansa Faktojen
maailma
. Obama oli sen lukenut. Kehotti muitakin lukemaan. Rosling itse ei
kirjaansa nähnyt. Haimasyöpä vei hänet vuotta aikaisemmin.

Näkökulmakolumnin kanssa samassa Turun Sanomassa oli Lännen
Median tuottama juttu:

Moni ruotsalainen haluaa asumaan aidatulle alueelle Göteborgin naapurikunnassa Mölndalissa sijaitseva Dalgångsgatan on yksi Ruotsin
neljästä aidatusta asuinalueesta. Lännen Media selvitti, millaista on asuminen
muurien takana.

Kari Vainion kolumni päättyy:

Roslingin mielestä ihmiset mieltyvät kielteisyyteen.
Vanhat asiat muistetaan väärin. Ei haluta muistaa nälkää, likaa, köyhyyttä,
raakuutta.

Maailmasta raportoidaan valikoiden. Siinä on
journalisteillakin vastuunsa eikä tilanne hevin muutu, kun internetin aikana
data kertoo lukijoiden synkistä mieltymyksistä.

Kaiken lisäksi koetaan, että niin kauan kuin asiat ovat
huonosti, on sydämetöntä sanoa niiden muuttuvan paremmaksi.

Esimerkin antoi keskiviikon Helsingin Sanomat. Yli
aukeaman otsikko kertoi, että suhteellinen köyhyys kasvaa koko ajan. Sanoja oli
australialainen köyhyystutkija Martin Ravallion . Hän tarkoitti, että moni
absoluuttisesta köyhyydestä noussut on edelleen huono-osainen oman maansa
viitekehyksessä.

Jutussa kuitenkin todetaan, että äärimmäisessä
köyhyydessä elävien määrä puolittui 25 vuodessa, aivan kuten yksi Roslingin
kysymyksistä oli kertonut.

Pohjoismaista hyvinvointivaltio-yhteiskuntaa pidetään
kadehdittavana ja hyvänä esimerkkinä, että maailma voi kehittyä myönteisesti ja
että markkinatalouden saavutukset voidaan saada hyödyttämään kansaa demokratian
kunnioituksen ja ihmisten keskinäisen solidaarisuuden avulla.

Mutta sitten joudumme kysymään, mistä johtuvat aidat ja
ruotsalaisen hyvinvoinnin aidatut alueet ja populistien menestykset vaaleissa.

Ja kuten Kari Vainiokin kolumninsa aloitti, niin lopetan
tämän jutun lainaamalla Barack Obaman Helsingin puheen HS:n referaattia:

”Samalla, kun näemme valtavia harppauksia tuottavuudessa,
näemme entistä laajempaa epätasa-arvoa.”

Obama korosti useaan otteeseen juuri tasa-arvon
merkitystä. Hänen mukaansa ihmisille absoluuttinen vauraus ei ole tärkeää, vaan
suhteellinen. He katsovat miten muilla menee, ja jos heistä tuntuu siltä, että
he jäävät jälkeen, syntyy pelkoa, epävarmuutta ja halua lyödä muutokselle
jarrut. Osa ihmisistä alkaa vaatia muureja tai pelätä teknologiaa.

Obaman mukaan juuri tähän saumaan iskevät populistit. Hän
piti heidän esittämäänsä kritiikkiä osittain myös oikeutettuna: hänestä
johtajat vaikkapa Brysselissä tai Piilaaksossa eivät kiinnitä riittävästi
huomiota heihin, jotka ovat vaarassa pudota kehityksen kelkasta.

Samaan aikaan liberaalin demokratian haastaa kilpaileva
tarina siitä, että toiset ihmisistä ovat parempia kuin muut ja heillä on
enemmän oikeuksia.

”Liberaalit demokratiat eivät ole onnistuneet vastaamaan
kaikkiin huoliin, ja siksi osa ihmisistä kääntyy nyt vahvojen johtajien
puoleen”, Obama sanoi.

Suhteellinen eriarvoisuuskin on ongelma ja sillä voi olla vakavia seurauksia,
sillä hyvinvointikehitys voidaan turmella. Kun ihminen ei ole synnitön, niin
ihmisen kateutta ja vihaa voidaan ruokkia hyvässä asemassa olevien eliitiksi
kutsuttujen ylpeydellä ja ahneudella. Kun yhteiskunnat tavoitellevat
markkinatalouden keinoilla lisää kasvua ja jaettava, tulee rajoituksena
hyväksyä, että  kasvun hedelmien jako ei aiheuta lisää suhteellistakaan
eriarvoisuutta.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi