Suomi on kansainvälisessä lehdistössä esillä jatkuvasti voi sanoa , kuten mennen viikon aikana on jo nähty. Kuvakaappaus FT:stä esimerkkinä.
Viimeisimmissä sunnuntaisissa valtionradiossa esittämissään kommenteissaan Helme syytti Marinia ja hänen hallitustaan kuulumista ”punaisiin”, joka oli hävisivät vuoden 1918 Suomen sisällissodan, joka yritettiin perustaa Neuvostoliiton tukeman sosialistisen tasavallan Suomeen. ”Se, mitä nyt on tapahtunut Suomessa, saa hiukseni edelleen seisomaan”, väitti perussuolaisten sisarpuolueen puheenjohtaja.
FT;n artikkeli antoi ulkopuoliselle sellaisen varmaan tahattoman käsityksen, että Sanna MARIN olisi tullut kaupan kassalta pääministeriksi , sillä hänen maisteritutkinnosta ei lehdessä löytynyt mainintaa eikä siitä puhunut Sanna itsekään tutkinnostaan, kun puolusti ansiokkaasti suomalaista mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Tämä on tätä identiteettipolitiikkaa, josta Jussi Halla-aho jaksaa puhua. Tämä mielikuvapolitiikka on tarkoituksenmukaista:
Yhtäällä Sanna Marinista puhutaan vihreänä feministinä, joka ei ymmärrä talouden realiteetteja, vaan pehmoilee eikä osaa pitää suomaisten puolia ilmastopolitiikassa. Toisaalta nyt sitten luodaan mielikuvaa jopa nyt virolaisten toimesta – väkivaltaisesta vallankumouksellisista punakaartilaisista.
Pelottelu on muutoinkin saamassa käsittämättömiä ulottuvuuksia. Jopa presidentti Sauli Niinistö oli valmis pilamaan viisaan valtiomiehen maineensa meuhkaamalla issi-vaimojen turvallisuusuhasta. Ja niinpä siitä innostuneena Kokoomus on persujen apupuolueena taltuttamssa tätä hirmuista vaaraa, jonka lapset ja varsinkin heidän äidit aiheuttavat meidän turvallisuudelle. On luotu uusi ”puna-armeija”.
Sotien aikana Suomen taistelutahto ylläpidettiin vertauksella yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää. Irvileuat kysyvät mitä sitten käy kun tulee se 11?. No nyt 11 Isis-vaimoa näyttävät olevan tämän hetken suurin uhka. Suomen oikeisto näyttää voimaansa kansallisen rohkeuttaan unohtaen, että oikeusvaltio kaikkine ulottuvuuksineen on pienen maan turva.
Liberaali kansallismielisyys näyttää mahdottomalta
Gideon Rachman kirjoittaa kolumninsa lopuksi viitaten Brittien vaalitulokseen ja arvioidessaan Boris Johnsonin tulevaa linjaa seuraavan viiden vuoden aikana.
Mutta mitään ei ole vielä kirjoitettu. Seuraavan viiden vuoden aikana herra Johnsonilla on mahdollisuus osoittaa, että liberaalin nationalismin ei tarvitse olla oksymoronia (yhdistää kaksi vastakkaista tai toisensa kieltävää käsitettä mr).
Viron parlamentti on luottamuslauseensa antanut sisäministerilleen ja Suomessa Kokoomus on uudessa kansanrintamassa oikeistolaisten kanssa kivittämässä oikeusvaltiota poliittisilla heitoilla.
