Referoin tässä Wolfgang Münchaun kirjoitusta, jonka idea on on euron ja EU:n kohtalon yhteys:
- Eksistentiaalinen euron uhka ei enää
ole spekulatiiviset hyökkäykset, pankkien murheet tai ääripuolueiden nousu,
vaan yksinkertaisesti hiipuminen. Benoît
Coeuré, EKP: n johtokunnan jäsen varoitti viime viikolla euroalueen saattaa
joutua Japanin tavoin kärsimään menetetystä vuosisadasta. Huomattavaa on, että Japani on edelleen
lähellä täystyöllisyyttä. Euroalueen tilanne on paljon huonompi voimme olla kadottamassa
sukupolven. - Wolfgang Münchau on arvioitaan varten lukenut mm:ssa
François Heisbourg, kansainvälinen
strategisen tutkimuksen instituutti ja Geneva Centren. La Fin du Rêve Européen,
jossa hän kirjoittaja väittää, että tilanne on muuttunut niin hankalaksi, että
ainoa tapa pelastaa EU on luopua eurosta. - Prof Heisbourg argumentin ydin on, että olemme noidankehässä.
Äänestäjien syyttää unionia kriisistä, ja eivät halua siirtää ja lisätä EU:n valtaa,
vaikka tällainen siirto olisi tarpeen kriisin ratkaisemiseksi. - EU: n oikeudellisia sopimukset ja kriisin
ratkaiseminen – askel askeleelta – taktiikalla ei ole yhteensopiva rahaliiton pitkän
aikavälin toiminnan vaatimusten kanssa. Mutta tästä hän ei tee Heisbourgin tapaista johtopäätöstä, vaan näkee, että
eurolla ja EU:lla on kohtalon yhteys ja jopa niin, että EU:ta ei ole ilman euroa.
Eurosta luopuminen tulisi, niin hän pelkää se aiheuttavan ei pelkästään
Eurooppaan rajoittuvaan kaaoksen. Ja se johtaisi EU:kin hajoamiseen. - Wolfgang Münchau on lisäksi sitä
mieltä, että EU ilman euroa olisi tylsä paikka. - Ehdotin kerran kurssin muutosta, että euroalue on nyt Euroopan
yhdentymisen todellinen ydin – ja siksi EU
tulisi organisoida ja perussopimukset tulisi muuttaa sellaisiksi, että sillä
pystyttäisiin hallitsemaan monimutkaista rahaliitoa. Poliittisen unionin
täytyy sisältää olemassa olevat velkajärjestelyt, tulevien velkojen järjestelyt
mukaan lukien yhteisen vastuun laajentaminen sekä pankki unionin
perustamaiseen, joka on poliittisesti hyväksytty. - Myönnän Prof Heisbourg argumentti realistista,
jos äänestäjien hylkäisivät muutokset perustamissopimuksen lopullisesti. Siinä
tapauksessa meidän on hyväksyttävä, että euroalueen on tuomittu tuhoutumaan..
Mutta on vähemmän selvää, että äänestäjät tulisivat näin käyttäytymään. - Politiikka on valintoja. Ei valita on valinta – myös. Siinä tapauksessa kriisi jatkuu ja siitä taas
seuraa, että Prof Heisbourg painajainen
toteutuu siksi, että eurooppalaiset
äänestäjät kääntyvät Eurooppaa vastaan. Se olisi EU: n ja euron loppu. - Vaihtoehtoja on, joista kaksi on epärealistisia. Yritys ratkaista viestintäpolitiikalla – on
sitä mitä teemme nyt, pankki unioni ilman minkäänlaista yhteistä vastuuta ja loputon vakuuttelu, että kriisi on ohi, ja että euroalueen toipumassa kriisistä. Toinen epärealistinen
vaihtoehto on paluu vuoteen 1998 ja aloittaa uudelleen alusta.
