Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Hybridijuhannus 2016

KV pj Mikko Rönnholmin juhannuspuhe 2016

Hybridi on päivän termi.

Autoista useimpien tuntema ilmaisu
on muuallakin käytössä. Tämä Brexit kansanäänestys oli hybridivaalinta. Äänestettiin
eliittiä vastaan ja aiheutetaan äänestäjille itselle ja 500 miljoonalle muulle
kansaliselle suurta epävarmuutta. Laukaustakaan ei ammuttu, mutta aikaansaatiin
juhannuspommi.
Mutta ei maailma pysähdy, vaikka kulku taitaa vaikeutua.

Kansalliset symbolit.

Suomessa on käyty taas kerran tänä vuonna keskustelua
kansallislaulustamme. On ehdotettu, että Maamme laulu korvattaisiin V.A.
Koskenniemen sanoittamalla Sibeliuksen Finlandia hymnillä. Perusteluna on
suomalaisuus, suomenkielisyys ja vaikuttavuus. Tähän keskusteluun voisi liittää
myös juuri lauletun Siniristilippumme sopivuuden oman aikamme olosuhteisiin.

Lyhyt historian kertaus KVG menetelmällä kertaus eli
Wikipedia lainaten kertoo, että

Maamme (ruots. Vårt
land) on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo, jonka on
säveltänyt Fredrik Pacius. Runeberg kirjoitti sen eräänlaisena
vastavallankumouksellisena runona kevätkesällä 1846 tunnelmissa. Paciuksen
sävellys sai ensiesityksensä ylioppilaiden Floranpäivän juhlissa 1848. .
Kansallislaulun asemaan laulu nousi, kun se sai suomenkieliset sanat nimellä
Maamme.

Finlandia, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille
säveltämä sävelruno. Laulettuna
esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi
yli neljäkymmentä vuotta alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen.

Kansallisia symboleihin kuuluva juuri laulettu
Siniristilippumme on V. A. Koskenniemen sanoittama ja Yrjö Kilpisen säveltämä
juhlallinen lippulaulu Suomen lipulle. Lippulaulu lauletaan yleensä lipunnoston
yhteydessä erityisesti juhannuksena ja itsenäisyyspäivänä.Koskenniemi sanoitti laulun vuoden 1918 toukokuun lippumuutoksen jälkeen.
Koskenniemen lippulaulurunojen sanoma on sotaisa.

Jokainen teos on aikansa tuote. Maamme laulu on kansallisen
heräämisen aikainen. Vähän myöhäisempi Finlandiakin palveli sävellyksenä samaa
päämäärää, mutta talvisodan jälkeen sanoitettu Finlandia vie meidät Suomen
kunniakkaan puolustustaistelun tunnelmiin. Sotaisaksi luonnehdittu lippulaulu
on luotu kansallisia ristiriitoja aiheuttaneen vapaussota – kansalaissodan
loppuhetkillä. Arvelen kuitenkin, että sen sanoma nykykuulijalle viittaa
paremmin toisen maailman sodan aikaisiin Suomen selviytymistaisteluihin.

Oman käsitykseni mukaan on tarpeetonta viisastella saati
kiistellä symboleiksi muodostuneiden kansallisten laulujen parmmuudesta. Maamme
laulu on paikkansa ansainnut eikä Finlandian arvo vähene vaikkei se olekaan
kansallislaulun asemassa, Sinisristilippumme on tänään kansallisen yhtenäisyyden
symboli eikä sen ristiriitojen aikainen synty estä kaikkia suomalaisia sitä
laulamasta.
Menneisyyden hallintaan kuuluu myös erilaisuuksien ymmärtäminen. Tärkeintä on
yhtenäisyyden vaaliminen ja juhlahetkinä meillä on oikeus tuntea mieltä kohottavaa
musiikkia.
Yksinkertaisesti voi asian ilmaista rymättyläläisittäin: Anta olla vanhallas vaa.

Hyvät vieraat ja naantalilaiset

Naantali suuria hetkiä on kesävieraittemme ykkösen Tasavallan presidentin vastaanottaminen.
Kesäkaupunki pääsee parrasvaloihin, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö Jenni vaimonsa kanssa
kerää naantalilaisten lisäksi muualta tulleita vastaanottajia Naantalin rantaan
ruuhkaksi asti

Tervehdin presidentti paria lainaamalla entisen
kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Huugo
Ehnqvistin
vuona 1938 sepittämää riimikronikan alkua: ”Sa hetken seisahtanet matkamies!
Kun Armon Laakson kautta kulkee ties.”

Ajatuksena oli toivottaa presidentillekin työntäyteisen
vuoden vastapainoksi hengähdystauko Pöllönklopin kupeessa. Presidentin virka on
työtä vuorotta; nytkin aktiiviset toimet rauhattomassa maailmassa jatkuvat
pitkälle heinäkuulle. Eivätkä tämän päivän pommit paineita vähennä.

Pyytämättä ja yllättäen presidentti lausui rantakävely
päätteeksi ylistäviä sanoja Naantalin ainutlaatuisen hienosta ympäristöstä
Kuparivuoren kallioista saarien rantoihin. ”Ei tällaista muualta löydy
– sanoi maailma kiertänyt presidentti ja muistutti, että meidän pitää osata
nauttia siitä hyvästä, mitä meillä on. Otetaan neuvosta vaarin.

Tämän vuoden Kultaranta keskustelujen teemana oli
pohjoismainen yhteistyö erityisesti Ruotsin kanssa.

Aihe sopii Naantaliin,
jonka juuret ovat ystävyys-kummikaupungissamme Vadstenassa ja siellä sijainneessa
pääluostarissa. Emme myöskään halua unohtaa sotien jälkeistä vadstenalaisten materiaalista lahjoitusta
Naantalin ensimmäisen terveystalon toteuttamiseksi. När nöden är störst kommer hjälpen första, (kun
hätä on suurin tulee apu).  Talon
purkamista pysäköinti tarpeisiin on ehdotettu. Siihen ei pitäisi mennä kevein
perustein, sillä talolla on historiallista ja symbolista arvoa.

Hybridihanke

Turun Sanomissa oli tänään Ruotsin puolustusministerin
haastattelu, jossa sosialidemokraatti Peter
Hultqvist
toteaa, että Ruotsin hallitus tukee Suomen Venäjä-politiikkaa:

Presidentti Niinistö on henkilö,
johon luotamme. Luottamus mahdollistaa täyden yhteistyön myös tulevaisuudessa.
Hän tekee omat arvionsa tänne kutsuttavista toisten maiden johtajista.

Haastattelu oli otsikoitu: Ruotsilta tukea Suomen
hybridihankkeelle
. Hybridi tarkoitta yhdistelmää ja sillä voi olla
monta merkitystä.
Puheen alussa kuvasin, että brexit-äänestys oli hybridi vaalinta: On selvää,
että useat äänestivät eliittiä vastaa yleisesti ja tässä tapauksessa erityisesti
Britannian pääministeriä vastaan. Tappiolle jäivät taloudelliset laskelmat ja
eurooppalainen rauhan aate. Yleinen käsitys on, että kansanäänestys on
luonteeltaan yksinkertainen, kun asiat taas ovat monimutkaisia

Naantalin Juhannushybridi
Mutta on yksinkertaisempiakin hybridejä  kuten
Naantalin hybridijuhannus. Nimittäin Naantalissa
presidentinkin ylistämän ympäristön lisäksi on palveluja ja elämää, joka tekee
mahdolliseksi Naantalista viettää yhdistelmäjuhannusta eli täällä voi olla
kaupungissa ja maalla/luonnossa samanaikaisesti. Täällä voi istua rannalla ja
ravintolassa ja uhkaavien pilvien olosuhteissa mieli voi olla aurinkoinen.
Hyvää Juhannusta!

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi